Ruuan määränpää on maha

Ruuan määränpää on maha

Ruokahävikistä on tullut trendi. Meillä on erilaisia hävikkisovelluksia, joiden avulla voi tilata ravintoloiden hävikkiruokaa kätevästi kotiin, on hävikkikauppoja, yhteisiä hävikkijääkaappeja jne. Ajatus näiden toimintojen takana on hyvä, mutta silti tämän trendin soisi katoavan. Tavoiteltavana trendinä kun saisi olla hävikittömyys -se ettei ruokaa jää roskiin heitettäväksi.

Eräs lehtien suosittu juttuformaatti on klikkiotsikoita tavoittelevat ”oletko aina tehnyt tämän väärin” -artikkelit. Olen oppinut mm., että niin veden juominen kuin kodin siivouskin on sujunut vääräoppisesti, kunnes olen saanut valaistuksen oikeista toimintatavoista.

Aiheena ruokahävikki taipuu hyvin tähän formaattiin: Oletko aina säilyttänyt ruokaa väärin? Oletko aina ostanut ruokaa väärin? Oletko aina hävittänyt ruuan väärin? Oikein toimiminen kannattaa, sillä ruuan päätyminen roskiin osoittaa ruuan arvostuksen puutetta, ymmärtämättömyyttä siitä valtavasta työstä koko ruokajärjestelmässä, jota tarvitaan ruuan päätymiseen lautaselle.

Jokainen meistä heittää roskiin 20-25 kg ruokaa vuodessa. Tähän hukkaruokaan kuluu noin 125 € vuodessa. Kotitaloudet ovat ruokajärjestelmän suurin ruuan hukkaaja, mutta ruokahävikkiä syntyy myös ketjun muissa osissa: jokaista suomalaista kohden tuhlaantuu noin neljä kertaa se ruokamäärä, joka itse laitetaan roskiin. Globaalisti luvut ovat karmivat: Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä. Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. 

Ruokahävikistä on tullut trendi. Meillä on erilaisia hävikkisovelluksia, joiden avulla voi tilata ravintoloiden hävikkiruokaa kätevästi kotiin, on hävikkikauppoja, yhteisiä hävikkijääkaappeja jne. Ajatus näiden toimintojen takana on hyvä, mutta silti tämän trendin soisi katoavan. Tavoiteltavana trendinä kun saisi olla hävikittömyys -se ettei ruokaa jää roskiin heitettäväksi.

Suunnitelmallisuus ja soveltaminen ovat avainasemassa taistelussa ruokahävikkiä vastaan. Ruoka-annosten kuvaaminen on jo normi, miksei kuvakulmaa voisi suunnata myös jääkaapin sisuksiin. Tilannekuvat kaapin sisällöstä toimivat muistilistana kauppareissuilla ja muistuttavat raaka-aineiden valikoimasta ja kunnosta. Kokkaus on mieluinen harrastus monelle, uusi kulma ruuanvalmistukseenkin voi löytyä hävikinvälttelystä: kuka osaa soveltaa reseptiä parhaiten hyödyntäen jääkaapin jämäraaka-aineet tai kuten presidenttimme ehdotti: paras kokki on se, joka osaa hyödyntää raaka-aineet tarkimmin.

Väitän, että ruokahävikin välttäminen on yksi helpoimmista toimenpiteistä ilmastoahdistuksen liventämiseksi. Uskalla luottaa aisteihisi: katsele, nuuhki ja maista -ja syö jos hyvältä vaikuttaa (etenkin, jos kyseessä on parasta ennen -merkinnällä varustettu tuote). Pakasta, jos ruokaa jää yli, etkä halua syödä useampana päivänä samaa. Suosi pieniä pakkauksia, jos epäilet, ettei isoa pakkausta tule käytettyä. Ja muista, että ruuan määränpää on maha, ei mikään muu.

 

Lisää juhlavia reseptejä

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi HKScanin Tietosuojaselosteen mukaisesti. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön edellä kuvatulla tavalla. Lisätietoja.