Yksi lihis, kiitos. - Tuleeko kaikki mausteet?
Lihis, vety, möttönen, atomi, riihimäkeläinen – rakkaalla lapsella on monta nimeä ja versiota. Tuhti lihapiirakka kuuluu jokaisen itseään arvostavan nakkikioskin perusvalikoimaan, ja moni onkin hankkiutunut eroon riipivästä yönälästään juuri lihiksellä.
Lihapiirakka kelpaa hyvin ihan sellaisenaankin, mutta parhaimmillaan se on tietysti parin kuuman nakin säestämänä. Sinappia, ketsuppia ja muita kastikkeita ja lisukkeita saa olla sen verran, että käärepaperi saa hädin tuskin pidettyä ne sisällään ja poissa takin rinnuksilta.
Lihis ei ole pelkästään nakkikioskien yksinoikeus, vaan niitä on suhteellisen helppo valmistaa myös itse kotona. Tosin valmistusajankohdaksi en suosittele baari-illan jälkeistä äkillistä nälän puuskaa, vaan lihisten valmistus on hyvä aloittaa hyvissä ajoin ennen nauttimista. Sen verran uppopaistaminen vaatii tarkkuutta ja varovaisuutta. Perustäytteet ovat jauheliha, riisi ja sipuli, jotka maustetaan vähän omien mieltymysten mukaan. HP-kastike on lihiksen täytteen maustamisessa täysi kymppi! Yksinkertaisimmillaan se riittääkin ainoaksi mausteeksi, mutta itse tykkään pienestä lisämakeudesta taittamaan HP-kastikkeen happamuutta ja kitkeryyttä. Lihapiirakoiden taikina ei juurikaan poikkea tavallisesta sämpylätaikinasta, joten se on hyvin helppo valmistaa.
Ennen kuin aloitat, niin pari varoituksen sanaa. Täytteen määrän kanssa kannattaa olla maltillinen, sillä ylitäytetty lihis saattaa paistovaiheessa aueta, ja siinä kärsii sekä piirakan ulkonäkö että täytteen määrä. Taikinan saumat saa hyvin liimattua kiinni kostuttamalla pinnat vedellä ja painelemalla reunat kiinni haarukalla. Varovaisuutta uppopaistamisen aikana ei voi liikaa korostaa. Lähes 200-asteinen öljy tekee rumaa jälkeä iholla, eikä pidä myöskään unohtaa ylikuuman öljyn leimahtamisvaaraa. Siksi öljyn lämpötilaa on hyvä seurata paistomittarin avulla.
Öljyn lämpötilaa seuraillaan paistamisen aikana ja hellan tehoja säädellään aina tarpeen mukaan. Lämpötila ei saa nousta yli 180 asteen, sillä sitä kuumempi öljy alkaa olla jo otollinen alusta rasvapalolle. Jos öljy kuitenkin pääsee ylikuumenemaan ja leimahtamaan liekkeihin, sitä ei missään tapauksessa saa yrittää sammuttaa vedellä! Vesi ei sammuta rasvapaloa, vaan se saa palavan öljyn räiskymään ympäriinsä ja palon leviämään. Sen vuoksi pahimman varalta on hyvä pitää sammutuspeitettä käden ulottuvilla. Sen avulla palon saa tukahdutettua vahingon sattuessa.
Varovaisuuteen kehottamisesta huolimatta lihapiirakoiden valmistaminen ei ole vaarallinen laji. Suosittelen kokeilemaan, sillä maku ja rakenne ovat ihan toista valmispiirakoihin verrattuna. Ja hyvin maistuvat myös ilman sitä baari-iltaa. Vaikka itsetehdyt lihikset voittavatkin valmispiirakat mennen tullen, esimerkiksi akuutin nälän iskiessä parempi kuitenkin turvautua valmiisiin lihapiirakoihin, jotka eivät juurikaan vaadi hellan ääressä seisoskelua.
