Oikea jauheliha oikeaan ruokaan
Jauheliha on jo vuosikymmeniä ollut suomalaisten suosikkiruokaa ja sillä täytetäänkin nälkäisiä vatsoja kymmenien miljoonien kilojen edestä vuosittain. Aiemmin edullisen bulkkiruoan maineessa ollut jauheliha on vähitellen alkanut saada enemmän huomiota ja arvostusta.
Jauhelihan arvonnousu näkyy paitsi alati laajenevana valikoimana kauppojen hyllyissä, myös julkaistujen ruokakirjojen sivuilla. Esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Hanna Gullichsenin ja Joonas Laurilan 400 g - parhaat jauhelihareseptit -kirja on kokonaan rakennettu jauhelihan ympärille, ja pari vuotta aikaisemmin julkaistu Mikko Takalan Lihapullakirja keskittyy pelkästään lihapulliin. Lihapullat ovatkin yksi jauheliharuokien ikisuosikeista. Puhumattakaan jauhelihakastikkeesta. Ja murekkeesta. Tai lihamakaronilaatikosta! Listaa voisi jatkaa aika pitkään.
Kun jauhelihasta valmistettuja suosikkiruokia on niin moneen lähtöön, on se täytynyt ottaa huomioon myös jauhelihojen valikoimissa. Vaihtoehtoja löytyy naudasta, sika-naudasta, nauta-siasta ja broilerista. Näiden lisäksi jauhelihoja löytyy useammalla eri rasvapitoisuudella ja tuotenimellä – yksi toista parempaa ja toinen edellistä kunnollisempaa.
Mistä sitten voi tietää, mikä jauheliha sopii mihinkin ruokaan? Heti alkuun on todettava, että valinnasta ei kannata tehdä itselleen mitään suurta päänvaivaa. Jauhelihan valintaa ei nimittäin voi tehdä mitenkään täysin väärin, jolloin ruoka olisi väärän valinnan vuoksi pilalla. Tietty jauheliha sopii ominaisuuksiltaan tiettyihin ruokiin jotain toista jauhelihaa paremmin, mutta ehdottomasti tärkein valintakriteeri jauhelihalle on omat mieltymykset ja makutottumukset. Joku tykkää vähän napakammista ja kuivemmista lihapullista kuin toinen ja valitsee jauhelihansa sen mukaan. Ainakin seuraavat asiat on kuitenkin syytä ottaa huomioon jauhelihaa valitessa.
Yksi olennaisimmista eroista jauhelihojen välillä on eläin. Naudan jauheliha on kaupoissa myytävistä jauhelihoista väriltään tumminta ja maultaan voimakkainta. Mitä enemmän jauhelihan joukossa on possua, sen vaaleammaksi väri ja miedommaksi maku muuttuu. Broilerin jauheliha onkin jo hyvin vaaleaa ja miedon makuista.
Maistuvimmat hampurilaispihvit syntyvät vähän rasvaisemmasta jauhelihasta
Toinen tärkeä valintakriteeri on jauhelihan rasvapitoisuus. Rasva tuo lihaan paitsi makua, myös mehevyyttä ja pehmeyttä. Siksi perinteisiin mummon reseptillä valmistettaviin lihapulliin ja jauhelihapihveihin kannattaa valita se vähän rasvaisempi vaihtoehto, esimerkiksi 22% rasvaa sisältävä sika-nauta jauheliha. Mikäli tykkää enemmän kuivemmista ja napakammista pyöryköistä, kannattaa valita vähärasvainen naudan jauheliha. Vähärasvainen jauheliha sopii hyvin myös keittoihin, sillä jauhelihan rasva nousee aina keiton pintaan, mikä ei välttämättä ainakaan paranna jauhelihakeiton esteettisyyttä.
Possun jauhelihaa pidetään jostain syystä rasvaisempana kuin nautaa. Possunliha itsessään ei ole yhtään nautaa rasvaisempaa, päinvastoin. Naudassa kun rasva muodostuu enemmän lihan sisään ja possussa lihan pintaan. Jauhelihan rasvaisuuteen vaikuttaakin enemmän käytetty ruhonosa kuin itse eläin.
Yllä olevasta taulukosta löydät omat suositukseni jauhelihan valintapulmiin. Mutta muista, että lopullisen valinnan tekevät jokaisen omat makunystyrät.
