Bocuse d’Or – Grande Finale osa 1
Syyskuussa jysähtää, kun 23 maailman tämän hetken kovakuntoisinta sopanhämmentäjää ottaa yhteen Ranskan Lyonissa järjestettävässä Bocuse d’Or -kokkikilpailun finaalissa 26.-27.9.2021. Suomen oma poika Mikko Kaukonen sekä assistentti Anni Peräkylä tiimeineen ovat selvittäneet tiensä tuohon kovaan seuraan noin 120 tavoittelijamaan joukosta. Aikojen ollessa mitä ihmeellisimmät, muuntuvat kokkikilpailutkin siinä mukana. Eivät pelkästään aikataulujen siirtymisillä ja epävarmuudella, mutta myös ihan konkreettisesti kilpailutehtävissä.
Maailman sekaisin laittanut Covid-19 on vaikeuttanut useampaa alaa ja gastronomista kenttää siinä mukana. Ravintolat ympäri maailman joutuivat laittamaan ovet säppiin ja keksimään jotain, jolla kiinteitä kuluja saisi edes osittain hoidettua. Ulosmyyntiä ravintoloista ei Suomessa ainakaan kukaan keksinyt kieltää (taivaan kiitos), joten alalla alkoi uudenlainen take away -buumi. Pizzaa ja kebabiahan on kuskattu koteihin jo Jeesuksen ajoista lähtien, mutta nyt nähtiin myös fine dining -ravintoloilta jotain, mitä ei vielä kaksi vuotta sitten olisi uskottu näkevän. Lämmittämistä vaille olevat 3-5 ruokalajin menut ja erilaiset ruokakassit alkoivat löytää tiensä ennen aktiivisesti ravintoloissa käyneiden kuluttajien pöytiin. Se, jatkuuko trendi vielä senkin jälkeen, kun korona on saatu selätettyä, jää nähtäväksi. Tämän vuoden Bocuse d’Or -finaaliin se ainakin vaikuttaa ennennäkemättömän take away -kilpailutehtävän muodossa.
Ensimmäinen kilpailutehtävä on siis kolmen ruokalajin take away -ateria neljälletoista tuomarille. Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, jokaisessa ruokalajissa on pakollisena pääraaka-aineena kirsikkatomaatti. Pääruoan toinen pääraaka-aine on tiikerikatkarapu, mutta muutoin kaikki eläinproteiinit munia ja maitotuotteita lukuun ottamatta ovat kiellettyjä. Tässä tehtävässä annokset tarjoillaan kilpailujärjestäjän osoittamilla lautasilla sekä joukkueen itsensä hankkimissa take away -bokseissa, joiden tulee olla kasvipohjaista materiaalia sekä uudelleenkäytettäviä.
- On hienoa, että näemme näissä kilpailuissa erilaisia tehtäviä kuin mihin on totuttu. Täysin uudenlainen tehtävänanto asettaa joukkueita samalle viivalle ja tasa-arvoistaa kilpailua, kun kaikkien on aloitettava kehitystyö nollasta. Näen tämän isona mahdollisuutena, Kaukonen kertoo.
Toinen tehtävä on perinteisemmin kilpailussa nähty lihavati, jonka pääraaka-aineena on naudan lavan osa blade. Tässä kilpailutehtävässä annoksen on tuotava esiin kilpailijan kansallista identiteettiä, mikä onkin ehkä hieman löyhähkö sääntö. Kuinka esimerkiksi italialainen, espanjalainen tai vaikkapa marokkolainen tuomari tulkitsee sen, täyttääkö Suomen kilpailuannos tuon kriteerin, jää nähtäväksi. Aikaisemmista vuosista poiketen kilpailutehtävän vati tulee järjestäjän tarjoamana. Tosin tarjolla on pelkkä pohja – paellapannu – kuten Kaukonen itse asian ilmaisee, johon kukin maa sitten virittelee omat annoksen vaatimat lisäpalikkansa. Tämä on siis järjestäjän taloudellinen vastaantulo koronasta johtuville talousvaikeuksille, joita ennen kaikkea ravintola-ala on viimeisen puolentoista vuoden aikana kokenut. Noh, rahanmenoa ei silti voine välttää. Se, mitä team Kaukonen & Peräkylä lautasille ja vadeille loihtii, on toistaiseksi vielä huippusalaista.
Tuttuun tapaan koko kilpailusuoritukselle on varattu aikaa 5 tuntia 30 minuuttia ja ylimenevästä ajasta tuomaristo rokottaa pisteitä isolla kädellä. Bocuse d’Or -kilpailuissa menestyminen tuo mainetta ja glooriaa tietysti paitsi itselleen kilpailijalle, mutta kärkikolmikkoon nouseminen parantaa myös koko maan näkyvyyttä gastronomisella maailmankartalla. Tällä taasen on suora yhteys ruokamatkailuun sekä turismiin ja sitä kautta se hyödyttää meitä kaikkia, ei pelkästään matkailu- ja ravintola-alaa.
