Lihamiehet vs. Aasia: Rypsiporsas® Hongkongissa

Ruoan puolesta Aasiaa on aina juhlaa, ja kun reitin ensimmäiseksi etapiksi osuu maanosan hektisin heilumiskaupunki, Hongkong, on tietty ylisuorittamisen vaara olemassa, enkä nyt missään nimessä tarkoita hallitsematonta nesteytystä, vaan ihan karusti ahmimista. Ja kyllä: kaksi tuntia laskeutumisesta ja ylikauhisteltu jetlaaki on enää vain etäinen muisto. Parantamiseen tarvitaan vain kaksi reseptivapaata rohtoa: jääkylmä olut ja karamellin punaisina kiiltäviä possunribsejä, joita tuhoan krääsäkauppiaistaan tunnetulla Temple Streetin -iltatorilla, vaikka seuraava illallisvaraus häämöttää jo tunnin päässä. Ribsien päälle vielä pienen pientä välipalaa: simpukoita chili-mustapapukastikkeessa ja keko valkosipulilla ja chilillä terästettyjä katkarapuja. Ja se olut, olut todellakin on jääkylmää, eikä se pääse loppumaan. Siitä pitää huolen arviolta noin satavuotias mummeli, jota aggressiivisempaa myyntihenkilöä en ole tavannut koskaan.

Street foodia ruokamyrkytyksen uhalla

Avokeittiöstä nousevat annokset ovat itkettävän herkullisia, vaikka paikan hygieniataso järkyttäisi suomalaista terveystarkastajaa. Toisaalta turha tässä on mitään sankarimatkailijaa esittää. Juuri tällaisista mestoista on tuotu kotiin tuliaisina vaikka mitä mukavia bakteeriperäisiä vatsavaivoja. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” -typeryyttä hokevat onnekkaat eivät ole kärsineet kunnon kampyloa, vanhasta kunnon salmonellasta puhumattakaan. Kummasti alkaa käsihygienia ja ravitsemusliikkeiden siisteys kiinnostaa, kun on maannut viikon sängyn pohjalla nestemäisillä ravintoliuoksilla nautiskellen.

”Menkää tsekkaamaan Rainbow Seafood Lamman saarella. Sieltä saa simppeliä ja hyvää merenelävää. Ravintolan oma paatti hakee kätevästi laiturista eli samaan hintaan saa puolen tunnin risteilyn, ja näkee täysin erilaista Honkkaria. Saari on todella idyllinen ja superhiljainen”, neuvoo HK:n Rypsiporsas® -lähettiläs, Hongkongissa FINDS-ravintolaa komentava Jaakko Sorsa, jonka tapaan pikaisesti tämän ravintolassa. Ihan kiva Jaakko, mutta superhiljaisuus ei nyt kiinnosta, eikä kala, äyriäisistä puhumattakaan. Tilaa löytyy kuitenkin kunnon dimppareille, ja matkan teemaan sopivasti luonnollisesti possutäytteisille sellaisille. FINDS-ravintolan naapurista löytyy jo monilla aiemmilla reissuilla ympäri Aasiaa takuuvarmaksi ketjuksi osoittautunut Din Tai Fung. Taiwanista alkunsa saaneen dim sum -ravintolaketjun klassikkoannos on jauhetulla porsaanlihalla ja vahvasti maustetulla liemellä täytetty ohutkuorinen nyytti. Höyryttämällä kypsennetyt herkut kannetaan pöytään bambustiimereissä, ja hotkitaan huiviin äärimmäistä varovaisuutta noudattaen, sillä liemi on todella kuumaa. Kaiken huipuksi palvelu on superystävällistä ja englantiakin osaavat. Ei mikään itsestäänselvyys muuten. Tälläistä nirsoilevaa ruokasnobia ihmetyttää se, että kuppila sijaitsee ostoskeskuksessa, mutta Aasiassa moinen ei ole lainkaan kummallista. Din Tai Fungin naapurissa, sillä samaisella ostarilla palvelee muuten hulppeasti kolmella Michelin-tähdellä kruunattu kantonilainen ravintola.

Illan viimeiseksi etapiksi etsin asiallisen cocktail-baarin, mikä on aina hyvä ajatus, ainakin jos työntää mielestään kaikki seuraavana päivänä mahdollisesti odottavat työtehtävät. Ja cocktail-baariksi kannattaa, aina kun se vain on mahdollista, valita japanilaisten baarimestareiden isännöimä paikka, sillä nousevan auringon maan mestarit ovat aina alansa parhaimmistoa. Ainakin laatuviskeihin ja viskicocktaileihin erikoistuneen Butler-baarin kaverit ovat, mutta eipä siitä sen enempää.

Suomalainen porsaanliha kiinnostaa

Luxe Manor -hotellin vankan ja terveellisen aamupalan – savulohta ja kiinalaista congee -riisipuuroa, yllättävän hyvä yhdistelmä muuten – hilpaisen todistamaan HK:n Rypsiporsaan maailman- tai ainakin Hongkongin valloitusta. Kutsuvierastilaisuus vilisee paikallista mediaa, jota terveellinen ja oikeasti possulle maistuva suomalainen innovaatio kiinnostaa suuresti. Kaikki Hongkongissa possuruokia maistelleet tietävät, että pahimmillaan mantereen puolella Kiinassa kasvanut elukka ei juuri ruokahaluja herättele. Suomalainen porsas sen sijaan herättelee. Ainakin siitä vauhdista päätellen, jolla maistiaisiksi katetut herkut katoavat pöydästä. Sorsan Jaakolta saimme maistettavaksi aasialaisittain maustettuja possuruokia ja Mikkolan Ristolta enemmän skandinaavishenkistä tulkintaa aiheesta. Kun samaan pakettiin pistetään vielä sydänguru Pekka Puskan vakuuttavaa faktaa mainitun Rypsiporsaan todistetuista terveysvaikutuksesta, alkaa paketti olla hyvin kasassa ja kauppa käydä. 

Suomalainen kokkikaksikko hallitsee vaadittavan small talkin nikottelematta, ja homma jatkuu seuraavana päivänä keittiömestareiden kanssa. Paikalle on lupautunut vaikuttava joukko Hongkongin ykköskokkeja. ”Näin ollen minä sanon kiitos ei kaikenlaisille iltariennoille, huomenna pitää olla iskussa”, tyrmää Jaakko ehdotukseni yhteisestä retkestä paikalliseen yöelämään.

En pahastu, ainakaan paljon, sillä edessä on lyhyen visiitin toinen kohokohta: Bo Innovation. Demonikokiksi itseään kutsuva Alvin Leung tarjoaa ravintolassaan huikeaa kiinalaista ruokaa, mutta kanaa kung po -tyylisiä juttuja odottava voi järkyttyä pahemman kerran. Täydet kolme Michelin-tähteä napannut ravintola ei ole halpa, mutta kuuluu ehdottomasti niihin kerran elämässä kuppiloihin, joihin kannattaa laukata riemusta kiljuen, jos sattuu pöydän saamaan (ja varsinkin jos joku toinen maksaa). Leungin ruoka on vapaamuotoista tulkintaa kotimaan klassista ruokalajeista Ferran Adrian kaltaisten avantgarde-mestareiden hengessä. Siis taksia alle ja pahamaineeseen Wan Chaihin, jossa Bo Innovation toimii. Alue on toki edelleen täynnä huonomaineisia naisia ja seuraa etsiviä länkkäreitä, mutta viime vuosina naapurusto on alkanut siistiytyä. Bo Innovation on fine dining -ravintolaksi rento ja epäformaali, suorastaan hullun hauska. Tosin Leungin huumori ei välttämättä ehkä avaudu kaikille: monipolvisen illallisen päättää jälkiruoka nimeltä ”Sex on the beach”, joka muistuttaa erehdyttävän realistisesti rantahietikolle unohtunutta käytettyä kondomia.