Keho koostuu numeroista

Kehon koostumusta ja toimintoja voi mitata jo nyt melko kattavasti ja lisää testejä ja antureita on kehitteillä. Ihmiset haluavat tietää ja vertailla miten kroppa toimii – mieluiten numeerisesti. Kehon koostumusta, sykettä, unen laatua, stressitilaa - kaikkea voi mitata. Joka toisella tuntuu killuvan ranteessa aktiivisuusmittari ja älypuhelimeen on asennettu vähintään yksi aiheeseen liittyvä sovellus.

Oma sykemittarini sanoi sopimuksensa irti ja olo on kieltämättä hieman orpo, kun on tottunut seuraamaan treenin aikana sykevaihteluita. Mittariin tuijottamisen sijasta olenkin keskittynyt ehkä tavallista enemmän oman kehon kuunteluun. Treenejä ei ole jäänyt väliin, vaikka joidenkin mielestä liikuntasuoritus on mennyt hukkaan, jos mittari on unohtunut laittaa päälle.

Pelkkiin numeroihin tuijottelu ei lisää oman kehon tuntemusta. Kuulin henkilöstä, jonka aktiivisuusmittari hyrisi tyytyväisenä päivän liikuntasuorituksista ja todellisuudessa liikunta koostui neulomisesta aiheutuneesta ranneliikkeestä. Toistuvat mittaukset samalla mittarilla tuovat tietoa oman kehon kehityksestä, saattavat lisätä motivaatiota, mutta kaipaavat tulkinnan avuksi perustietoja ruumiin toiminnasta. Mitä tarkoittaa tietyllä sykealueella liikkuminen, miten ruokailu vaikuttaa liikuntasuoritukseen tai mitä kehossa tapahtuu, kun syke nousee – mm. nämä ovat hyödyllisiä seikkoja hallita numeroiden tulkinnan avuksi.

Tuloksia kannattaa aina verrata omaan itseensä, ei niinkään muihin. Esim. sykerajat ovat yksilöllisiä, eikä kaverin syke kerro mitään omasta kehityksestä. Sillä aikaa kun oma etsintäni tarpeeksi simppelistä sykemittarista jatkuu, luotan läähätysindeksiin: mitä raskaammin hengitän sitä raskaampi liikunta ja kaikki liikunta, mikä hengästyttää, on hyväksi.