Tärkeä kokous: lounas!
Tiedätkö sen tunteen, kun kalenteri on täynnä ja päivä sujuu kahvikupin jos toisenkin voimalla, ja ajatus juoksee kirkkaana… Vaan kun ei juokse. Elimistö, myös aivot, tarvitsevat tasaisesti energiaa toimiakseen optimaalisesti. Jos päivän aikana tuntuu, ettei ajatus kulje, voi selitys olla tyhjentyneissä energiavarastoissa liiallisen näyttöpäätteen tuijottamisen sijaan.
Viime viikolla hehkutin aamiaisen tärkeyttä, nyt on vuorossa lounas.
Kahvi saattaa piristää hetkellisesti, mutta energiaa siitä ei irtoa. Syöminen on suositeltavaa. Moni pelkää notkahdusta vireystilassa iltapäivällä ja saattaa hypätä aterian yli iltapäiväväsymyksen pelossa. Jos annoskoko kasvaa yli lautasen tai lounas koostetaan rasvaisista vaihtoehdoista, väsyttää se ketä tahansa. Energinen lounas syntyy kuitu- ja proteiinipitoisista vaihtoehdoista, lautasmallin mukaan annosteltuna. Näin vältetään aterian jälkeinen masennus (kollegan kutsuma olotila). Tutkimusten mukaan lounasruokaa syövien ruokavalio on myös muita terveellisempi.
Työtehoa, olipa se kevyttä toimistotyötä tai raskasta ruumiillista ponnistelua, ylläpidetään säännöllisellä ruokailulla. Aivotyöskentelyä voi verrata fyysiseen puurtamiseen: kumpikin kuluttaa energiaa ja vaatii oikeanlaista ravintoa, jotta suorituskyky säilyisi. Sitä parempi työteho mitä tasaisempi verensokeri. Kun verensokeri laskee, keskittymiskyky herpaantuu, väsyttää, nälättää ja olo on huono. Intensiivisesti keskittyessä oireita ei välttämättä edes huomaa, mutta silti ne nakertavat suorituskykyä.
Kalenteriin kannattaa varata lounastauko. Aikaa riittää siihen, mikä koetaan tärkeäksi. Kollegani tietävät, että minua on turha tavoitella klo 11 aikaan, olen silloin lounaalla.
