Herkkuja mahan täydeltä
Terveellisyys ja hyvä maku mahtuvat harvan mielikuvissa samalle lautaselle. Väitän, että tämä on piintynyt harha ja jokainen pystyy kaivelemaan makumuistoistaan ruokia, jotka sekä maistuvat, että täyttävät terveellisyyden kriteerit.
Ruuan yhdeksi perustehtäväksi mielletään nautinnon tuominen. Tämä mainitaan ravitsemussuosituksissakin: suositusten mukainen ruokavalio on koostumukseltaan monipuolinen ja vaihteleva, mikä mahdollistaa sen, että ruoka on sekä terveellistä että hyvänmakuista. Niin, ei terveellisyydestä paljon hyötyä ole, jos ruoka jää syömättä.
Uskon, että jokainen pystyy kaivelemaan makumuistoistaan ruokia, jotka sekä maistuvat, että täyttävät terveellisyyden kriteerit. Oma esimerkkini ovat hedelmät. Tai kaalilaatikko. Tai maitoon keitetty kaurapuuro mustikoilla. Tai kinkkuvoileipä. Saa ja kannattaa pohtia lisää esimerkkejä.
Ruuan ominaisuuksista useimmat arvottavat maun tärkeimmäksi. Kuka sitten määrittelee hyvän makuisen ruuan? Onko olemassa joku universaali makukombinaatio, joka kaikkien mielestä maistuu herkulta? Makumieltymykset ovat yksilöllisiä ja niistä saa kiistellä. Maku myöskin kehittyy ja sitä voi harjaannuttaa. Harvan mielestä ensimmäinen hörppy kahvia maistui hyvältä, mutta opimme nauttimaan siitä. Työpaikan tuotekehitysmaistoissa olen yleinen suolapoliisi, koska olen tottunut vähäsuolaiseen ruokaan. Vähäsuolaisen maun voi opetella miellyttäväksi.
Jos pelkkä maku dominoisi syömisiämme, täyttäisimme vatsamme vain suklaalla ja muilla herkuilla. Näin ei kuitenkaan ole. Syömistä ohjaavat maun ohella muutkin motivaatiot: helppous, sopivuus omaan elämäntapaan tai vaikkapa tarjolla oleva valikoima. Mausta ei kannata tinkiä, mutta sille kannattaa antaa toinenkin mahdollisuus.
