Mainettaan parempi makkara
Järjestimme reilu viikko sitten Vantaan tehtaallamme toimittajille tilaisuuden, jossa pääsi tutustumaan makkaranteon saloihin. Ammattilaiset näyttivät kuinka makkara syntyy ja halukkaat pääsivät kokeilemaan ruiskutusta ja kepittämistä. Makkaran valmistus jos mikä, on perinteistä käsityötä.
Idea tilaisuuteen lähti mm. makkaran ympärillä vellovista urbaanilegendoista ja sitä myöden huolesta makkaran maineesta. Artesaanimakkarat ovat trendiruokaa hifistelijöiden keskuudessa, mutta peruslenkki kätketään ostoskärryjen uumeniin – kuka nyt makkaraa kehtaa ostaa. Moni suhtautuu makkaraan – kuin halpaan makkaraan, mielestäni syyttä.
Makkaran epäillään sisältävän epämääräisiä ainesosia ja yleisesti puhutaan jauhomakkaroista. Makkaran ainesosat eivät ole salaisuus, niiden koostumus selviää helposti ainesosalistasta tarkistamalla. Esim. Suomen suosituimmaksi kasvikseksi väitetty HK Sininen Lenkki® ei piilottele raaka-aineitaan. Kehotan nauttimaan kasvikset muulla tavoin kuin Sinistä syömällä. Osa makkaroista sisältää jauhoa, kyse on useimmiten perunajauhosta, joka tekee makkaran rakenteesta sileän. Puhutaan emulsiomakkaroista. Jokavuotiset vertailut makkaroiden lihapitoisuuksista ovat mielestäni sensaatiohakuisia, osalle makkaran ystävistä sileä rakenne ja sitä myöden pienempi lihapitoisuus, on toivottu ominaisuus.
Ainesosissa kerrotaan tuotteessa käytetyt raaka-aineet painon mukaisessa järjestyksessä. Makkaran ei tarvitse häpeillä koostumustaan. Jos eläin on syötäväksi kasvatettu, on vastuullista hyödyntää sen jokainen ruhonosa. Makkaroihin käytetään mm. eläimen ruhosta niitä osia, jotka eivät fileeksi kelpaa.
Terveyden kannalta makkara ei ole jokapäiväistä ruokaa. Siinä on suolaa, rasvaa ja lisäaineita (paitsi jos valitsee lisäaineettoman vaihtoehdon). Makkara mahtuu kuitenkin myös terveystietoisen lautaselle, kunhan sille valitsee sopivat kasviskumppanit. Oma suosikkireseptini on sivuiltamme löytyvä kesäinen makkara-kasvispaistos (jota syön myös talvella).
