Hyviksiä ja pahiksia
Ruoka puhuttaa ja vallalla tuntuu olevan ruokien jakaminen hyviin ja huonoihin. Ruokavalio on kuitenkin aina kokonaisuus, jossa tällainen näennäisen helppo jako ei toimi. Liha ei siis automaattisesti ole pahis ja kasvis hyvis, vaikka tämän kaltainen kuva on saattanut syntyä mediaa seuraamalla.
Jos vaihdat suositusten mukaisen sekaruoka-aterian yksipuoliseen vihersalaattiin tai rasvan laadultaan heikkoon kasvisateriaan, ei vaihtoehto ole ravitsemuksen kannalta suositeltava. Suositeltavaa ei myöskään ole lihan kasaaminen lautaselle joka päivä tai joka aterialle. Lihansyöjä ei ole automaattisesti pahis eikä kasvissyöjä hyvis.
Suomalaisista 93 % syö lihaa, koska liharuuista pidetään ja ne ovat osa perinteitämme. Lihasta saa nauttia hyvällä omalla tunnolla osana monipuolista ruokavaliota, kunhan huomioi annosmäärän. Myös ravitsemussuosituksissa painotetaan mm. monipuolisuutta, ruokavalion kansallisia erityispiirteitä ja nautintoa. Sekaruokavalio on helpoin tapa huolehtia hyvin imeytyvien ravintoaineiden riittävästä saannista: liha ja kasvikset täydentävät toisiaan ja liha kannattaakin aina nauttia yhdessä kasvikunnan tuotteiden kanssa. Tätä painottavat myös HKScanin lanseeraamat tuotteet, joissa ideana on yhdistää lihaa ja kasviksia ja helpottaa näin kasvisten lisäämistä ruokavalioon.
Syömisessä tulee muistaa myös kohtuus. Runsaalla punaisen lihan syönnillä on havaittu haitallisia terveysvaikutuksia. Runsaasti punaista lihaa syövien olisi hyvä ruokavalion ohella kiinnittää huomiota myös muihin elämäntapatekijöihin, kuten painonhallintaan, liikuntaan, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. On mahdollista, että lihaan liittyvät terveydelliset riskit tulevat esille vasta silloin, kun muissakin elämäntavoissa on puutteita.
Lihaa sisältävä ruokavalio on mahdollista toteuttaa suositukset huomioiden ja terveyttä ylläpitäen. Suosittelen esim. proteiinien osalta sekakäyttöä: lihaa, kanaa, kalaa ja kasviproteiineja vaihdellen eri aterioilla. Lihasta on lupa nauttia, kunhan muistaa kohtuukäytön.
