Pellolta tehtaan kautta pöytään
Tiesitkö, että suomalainen ruokakulttuuri juontaa juurensa kivikaudelle, vuoteen 8 000 ennen ajanlaskun alkua? Tai että naudan- ja porsaanlihaa on meillä syöty ennen kauran, vehnän tai rukiin yleistymistä? Tai että ensimmäiset elintarviketehtaat olivat panimoita ja sokeri- tai konvehtitehtaita? En tiennyt/muistanut minäkään, kunnes tutustuin näihin riemastuttaviin historiapolkuihin Ruokatiedon ruokakulttuuri-sivuilla.
Teollisen ruuanvalmistuksen aikakausi on alkanut Suomessa 1700-luvulla ja jo 1950-luvulla suurin osa syömästämme ruuasta oli teollisesti tuotettua. Ensimmäiset säilykeruokatehtaat valmistivat aterioita armeijalle, mutta pian niiden valmistus laajeni, kun osuusteurastamoiden kauppakeittiöt alkoivat valmistaa ruokia. Myös yli 100-vuotiaan HKScanin historia juontaa näihin hetkiin.
Tämän päivän yltäkylläisyydessä helposti unohtuu, että (lähi)historiassamme on ollut sota-aikoja, kieltolakia ja säännöstelyä. Samoin tuntuu unohtuvan se, että ruuan teollinen tuotanto on syntynyt tarpeeseen. Naisten työssäkäynti yleistyi, jolloin aikaa vievään ruuanvalmistukseen tarvittiin helpotusta. Kaupungistuminen ja kodinkoneet, kuten jääkaapit yleistyivät, jolloin ruuan ostaminen ja säilyttäminen helpottuivat, Pohjois-Karjala – projekti ja ravitsemussuositukset ohjasivat teollisuutta valmistamaan terveellisempiä elintarvikkeita jne.
Maailma muuttuu ja niin myös ruoka lautasellamme. Puhutaan ruokatrendeistä, jotka vaihtuvat sesongeittain kuten muotimaailmassa ikään. Mekin HKScanin tuotekehityksessä mietimme jo täyttä päätä kesän 2018 mallistoja, vaikka tämäkin kesä on vielä kokematta. Suosikit ja megatrendit silti pysyvät. Suomalaisten lempiruokia ovat vuodesta toiseen erilaiset jauheliharuuat ja ruuassa arvostetaan terveellisyyttä, helppoutta sekä makua.
Suomalaiset ruuanvalmistajat ylläpitävät ruokakulttuuria, mutta me myös muokkaamme sitä. Valmistamme ruokaa, jota kuluttajat toivovat – ja tarjoamme sellaistakin mitä ei osata toivoakaan. Jotkut niistä jäävät tähdenlennoiksi, mutta toisista syntyy klassikoita – aivan kuten muotimaailmassakin. Ruualla on tarina ja sen kertomiseen kannattaa osallistua, vaikkapa kehittämällä suomalaisesta ruuasta huomisen perinneruokia.
