Vinkit onnistuneeseen uudenvuodenlupaukseen
Taas on se aika vuodesta, kun lupauksia tehdään liikunnan aloittamisesta, laihtumisesta, sokeri- tai muusta lakosta, vähemmästä kiireestä tms. Vuoden lopussa moni joutuu toteamaan, että harva lupauksista piti. Todennäköisyys tavoitteisiin pääsystä kasvaa, kunhan huomioi muutaman seikan.
Ensimmäinen asia on otsikossa: lupauksilla ei kannata parantaa koko maailmaa kerralla, vaan keskittyä muutamaan, ehkä vain yhteen päätökseen, jota haluaa kohentaa omassa tai lähipiirin elämässä. Hyvän on taipumus levitä; eli kun yksi asia alkaa sujua, olipa se vaikka terveellisempi syöminen, alkaa liikuntakin kiinnostaa.
Kun päätös on tehty, kannattaa miettiä, miten se näkyy omassa arjessa. Sen sijaan, että ympäripyöreästi päättää aloittaa terveellisen elämän, voi päättää, että syö joka päivä lounaan lautasmallin mukaisesti. Tai nappaa hedelmän välipalaksi. Tai huolehtii säännöllisistä ateria-ajoista. Näistäkin tavoitteista kannattaa toteuttaa yksi kerrallaan ja kun se sujuu, siirtyä seuraavaan.
Tavoitteissa ei myöskään kannata ahnehtia liian suuria paloja kerralla. Jos kasvisten syönti ei ole innostanut aiemmin, ei puolen kilon päivätavoitteeseen kannata kiiruhtaa saman tien. Päämääränä voi olla ensin yksi kasvisannos päivässä. Määrää voi siitä vähitellen lisätä.
Sitten kun – jossittelua hyödyllisempää tavoitteiden saavuttamisen kannalta on nyt ja tässä – ajattelu. Muutoksen voi aloittaa koska tahansa ja epäonnistumisia tulee aina. Niihinkin kannattaa varautua etukäteen, näin satunnaiset lipsumiset eivät kaada tavoitteeseen pääsyä. Arki jatkuu kaamosmasennukseen vedettyjen jäätelö-överien jälkeenkin.
Lupaus on maalissa, kun tavoitteesta on tullut osa arkea, rutiini siinä missä hampaiden pesu tai kaupassa käynti. Onneksi uusia tottumuksia ei tarvitse osata heti, vaan niitä on aikaa harjoitella- ainakin seuraavaan vuodenalkuun asti.
