• Lihakoulu
  • Tuotteet
  • Reseptit
  • Ravitsemus
  • Vastuullisuus
  • Yhteydenotto
  • Sivustohaku
  • Lihakoulu
    • Lihakoulun kaikki vinkit
    • Lihan säilytys
    • Työvälineet
      • Veitset
      • Leikkuulaudat
      • Paistinpannut
      • Lämpömittarit
      • Muut työvälineet
  • Reseptit
    • Reseptihaku
    • Arkiruoka
    • Hampurilaiset ja hodarit
    • Jauheliharuoat
    • Kastikkeet
    • Kasvisruoka
    • Keitot
    • Leivät
    • Makkararuoat
    • Nakkiruoat
    • Paistit
    • Pataruoat
    • Pastat ja risotot
    • Pekoniruoat
    • Pizzat
    • Piirakat
    • Pihvit ja vartaat
    • Pyörykät
    • Salaatit
    • Texmex
    • Uuniruoat
    • Wokit
  • Sesongit
    • Grillaus
      • Pihvit ja burgerit
      • Makkarat ja vartaat
      • Isot ja luulliset palat
      • Lisukkeet
      • Grillausvinkit
    • Juhlat
    • Sadonkorjuu
    • Isänpäivä
    • Pyhäinpäivä / Halloween
    • Itsenäisyyspäivä
    • Pikkujoulut
    • Joulu
      • Joulukinkun valinta
      • Joulukinkun sulatus
      • Joulukinkun paistaminen
      • Joulukinkun kuorrutus
      • Joulun hävikkivinkit
      • Joulun kysytyimmät kysymykset
    • Uusivuosi
    • Laskiainen
    • Ystävänpäivä
    • Pääsiäinen
    • Äitienpäivä
    • Vappu
    • Juhannus
    • Piknik
  • Tuotteet
    • Tuotehaku
    • Uutuudet
    • Klassikot
      • HK Sininen Lenkki®
      • HK Aitonakki™
      • HK Amerikan Pekoni®
      • HK Herkkumaksamakkara
    • HK Lastut
    • HK Pizzat
    • Porsaanliha
      • Joulukinkut
      • Porsaanpihvit ja -leikkeet
      • Porsaanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Porsaanpaistit ja -fileet
    • Naudanliha
      • Naudanpihvit ja -leikkeet
      • Naudanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Naudanpaistit ja -fileet
    • Jauheliha
      • Naudan jauheliha
      • Porsaan jauheliha
    • Grillimakkarat
    • Nakit
    • Lenkit
    • Pekoni
    • Kokolihaleikkeleet
    • Leikkelemakkarat
    • Maakarit®
    • Meetvurstit
    • Maksamakkarat
    • Hyytelöt ja pateet
    • Kasviproteiini
    • Valmisruoka
      • Välipalat
      • Lisukkeet
      • Valmisateriat
      • Pyörykät ja pihvit
  • Ravitsemus
    • Ravitsemussuositukset
      • Syö itsellesi hyvä olo
      • Ateriarytmi ja ruokahetket
    • Ravintoaineet
      • Proteiini
      • Rasva
      • Hiilihydraatit ja kuitu
      • Suola
      • Suojaravintoaineet
    • Lautasmalli
    • Ruokademokratia
      • Vastuullista ravitsemusta
    • Ruoka ja liikunta
      • Liike vaatii energiaa
      • Säännöllinen treeni vaatii säännöllistä syömistä
      • Proteiini on lihasten rakennusaine
      • Kestävyyttä ja nopeutta hiilihydraateista
      • Voitele keho kuntoon sisäisesti rasvalla
      • Keho kuivuu kuntoillessa
      • Välillä välipalaa
      • Lihas kasvaa levossa
      • Liikkuvan lapsen ravinto-opas
    • Proteiinilaskuri
  • Blogit
  • Vastuullisuus
    • Makusuola
    • HK tuo työtä tuhansille
    • Ruokahävikki
    • Pakkausten kierrätettävyys
    • Suomessa tehtyä ruokaa
    • Eläinten hyvinvointi
      • Sika
      • Nauta
      • Broileri
    • Laatuvastuu
  • Kuluttajapalvelu
    • Reklamaatio
    • Ota yhteyttä
    • Yritysasiakkaat
    • Usein kysytyt kysymykset
  • HK
  • Blogit
  • Ravitsemusblogi
  • Lyödäkö vai syödäkö lihaa

Lyödäkö vai syödäkö lihaa

16.10.2019

Tänä päivänä on helppo olla ilmaston ja terveyden ystävä. Riittää, kun lopettaa punaisen lihan syönnin. Onko suomalaisesta punaisesta lihasta luopuminen todella se, joka pelastaa maapallon?

Tämän mantran kannattajiksi ovat ilmoittautuneet mm. energiayhtiö, lomamatkojen tarjoaja ja viimeisimpänä Helsingin opiskelijaravintola (joka tosin rajoitti kieltonsa pelkästään naudanlihaan). Harvoin on ongelman ratkaisuksi tarjolla näin selkeää vastausta. 

Keskustelu on siirtymässä punaisen lihan vähentämisestä totaalikieltoon, jolla tavoitellaan ilmaston parasta. Kyllä, pienistä puroista kasvaa suuret virrat, mutta silti asioiden mittasuhteet hämmästyttävät. Onko suomalaisesta punaisesta lihasta luopuminen todella se, joka pelastaa maapallon?

Suomalaiset syövät tällä hetkellä noin 52,5 kg luullista punaista lihaa henkeä kohden vuodessa. Tästä lautaselle päätyy noin puolet, eli keskimäärin syömme reilu 500 g punaista lihaa viikossa. Kulutus ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan osa väestöstä pistelee suuhunsa enemmän, osa vähemmän jauhelihaa ja leikkeleitä. Keskimääräinen punaisen lihan kulutus vastaa melko hyvin nykyisiä ravitsemussuosituksia, silti vähentämisen varaa on useimmilla. Yksi lihan hienouksista onkin, että jo pieni määrä tuo paljon hyvää ruokavalioon.

Keskustelussa tuntuu tyystin unohtuneen, että lihan ravintosisältö on monipuolinen ja sen ravintoaineet ovat helposti hyödynnettävässä muodossa. Mm. proteiinin, B-vitamiinien, raudan, sinkin ja seleenin lähteenä liha on omaa luokkaansa. Ruokavalio on kokonaisuus, eikä sen monipuolinen koostaminen välttämättä edellytä lihaa -kuten ei maito, kala tai pavutkaan ole välttämättömiä. Mielenkiintoista sinänsä on, että vaikka moni on valmis luopumaan punaisesta lihasta, maito silti halutaan säilyttää ruokalistoilla. Luulisi, että vastuullista olisi tällöin tarjota osoite myös sille maidon sivujakeelle, eli lihalle -vai onko tarkoitus tulevaisuudessa perustaa lehmien hautausmaita?

Mitä monipuolisemmista raaka-aineista ruokavalion koostaa, sitä varmemmin ruuasta saa kaikki tarvittavat ravintoaineet. Edelleenkin ravitsemustieteessä pätee, että ravintoaineet kannattaa saada ruuasta ravintolisien sijaan.

Ravitsemussuositukset on laadittu edistämään väestön terveyttä ja ne ammentavat kunkin maan ruokakulttuurista. Myös siksi lihan lyöminen tuntuu kohtuuttomalta. Eikö suositusten mukaan syöminen -myös punaisen lihan kohdalla, ole terveyden kannalta hyväksi? Miten kasvisruuasta tuli automaattisesti se terveellinen vaihtoehto -ateriat kun pystyttäneen koostamaan sekä lihan kanssa että ilman, ravitsemussuositusten mukaiseksi.

Terveysargumenttien lisäksi liha, erityisesti naudanliha, on ilmastonäkökulmasta pahiksen maineessa. Viis siitä, että suomalainen naudanlihantuotanto ei kanna globaalin tuotannon syntejä, joita siihen halutaan liittää. Suomessa kannattaa tuottaa naudanlihaa. Meillä on runsaat vesivarat, ruokinta perustuu nurmeen, joka paitsi sitoo hiiltä, edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Soijaa ei tarvita eikä nauta ruokaile muutenkaan ihmisen ruokakipolla: Suomessa viljelyyn käytetystä peltopinta-alasta noin kolmannes soveltuu vain nurmen viljelyyn ja rehuvilja menestyy vaatimattomissakin oloissa. Vaikka nurmilaidunten tilalla onnistuttaisiinkin kasvattamaan palkokasveja, ilmasto ei kiitä: yksivuotisten kasvien viljely päästää entistä enemmän hiiltä ilmakehään.

Kehitys tuntuu kehittyvän kaikessa muussa paitsi lihassa. Autot kulkevat sähköllä (joka toivottavasti tuotetaan uusiutuvalla energialla) ja päästövähennyksiä raportoidaan alalla kuin alalla. Liha näyttäytyy julkisessa keskustelussa samana aikojen alun kivikautisena kimpaleena, jonka synti on tuottaa metaania ja rehevöittää Itämerta. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että niin metaanipäästöjä kuin rehevöitymisvaikutuksia pystytään vähentämään. Lihan hiilijalanjälki pienenee oikeanlaisella viljelytekniikalla ja ravitsemus paranee tarkkaan tuotekehitetyillä tuotteilla. Kuinka motivoivia tällaiset kehityssuunnat jatkossa ovat, jos ilmastomantraan mahtuu vain yksi säe: älä syö punaista lihaa.

Selvitysten mukaan lihasta luopuminen lisää tuontiruuan osuutta ruokavaliossa, jolloin ulkoistamme ruuantuotannon ympäristövaikutukset maihin, joissa tuotanto ei välttämättä ole yhtä läpinäkyvää, turvallista ja vastuullista kuin meillä Suomessa. Kuten terveyden, myös ympäristön kannalta on monta tapaa syödä hyvin ja kestävästi -myös ravintorikas liha siihen sisällyttäen.

Jaa
Tulosta

Artikkelin kirjoittanut

Ravitsemusasiantuntija
Ruoka on ihmisen parasta ravintoa. Ruokaa ja syömistä ravitsemuksen, ruokailon, liikunnan, maun ja hyvän olon sekä ruokademokratian näkökulmasta pohtii HKFoods Suomen ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Käkönen.

Blogit

Ravitsemussuositukset -draamaa lautasella

Ravitsemussuositukset -draamaa lautasella

Ravitsemussuositukset kieltävät herkut, puoli kiloa kasviksia ei enää riitä, ruuantuotanto pilaa ilmaston. Suosituksista uutisointi näyttäytyy usein rajoituksina ja kieltoina. Tämä selittänee myös sitä, miksi niin harva toteuttaa niitä omassa syömisessään.

Liha pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa

Liha pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa

Uusissa ravitsemussuosituksissa muuttuu moni asia, mutta perussanoma pysyy entisellään: kasvispainotteinen syöminen on ruokavalion perusta. Suosituksissa keskeistä on joustavuus: on monta tapaa syödä hyvin.

 Maailma ei ole valmis -ravitsemusasiantuntijana elintarviketeollisuudessa

Maailma ei ole valmis -ravitsemusasiantuntijana elintarviketeollisuudessa

Kun valmistuin aikoinaan - kauan sitten - ravitsemustieteilijäksi, maailma oli valmis. Tiesin, mikä oli terveellistä ja mikä epäterveellistä, miten tulee syödä ja mitä elintarvikkeita valita kaupan hyllyltä, jotta terveys kohenee.

Lue viimeisimpiä artikkeleita

Panini, lämpimien leipien klassikko

Panini, lämpimien leipien klassikko

Lämpimät leivät ovat vuodesta toiseen pienten ateriahetkien suosikkeja, olipa kyse välipalasta, ilta-ateriasta tai muuten vain halusta haukata jotain tuttua ja turvallista. Suosikin asema on helppo ymmärtää, kukapa ei rakastaisi maistuvia...

Valmiit välipalat – maukasta ja helppoa syötävää

Valmiit välipalat – maukasta ja helppoa syötävää

Välipalat ovat mainio tapa tyydyttää nälkä aterioiden välillä. Pienellä tuunauksella niistä saa myös kokonaisen aterian.

Syömisemme välipalaistuu

Syömisemme välipalaistuu

Syömisemme välipalaistuu ja raja aterian ja varsinaisen välipalan välillä hämärtyy. Välipaloista haetaan jaksamista, ajansäästöä, hemmottelua ja makuelämyksiä, samoja asioita kuin syömisestä yleensä. HK:n välipalat taltuttavat nälän ja tarjoavat valikoiman maukkaita...

  • Yritys
  • Ammattilaisille
  • Aineistopankki
  • Oiva-raportit
Ota yhteyttä
  • Käyttöehdot
  • Verkkoselailun tietosuojaseloste
  • Kuluttajien tietosuojaseloste