Ilman lihaa pärjää
Liha ei ole ihmiselle välttämätöntä, ilman sitä pärjää kyllä. Pärjäämme myös ilman maitoa, kalaa tai papuja. Harva elintarvike on korvaamaton - aina löytyy ruoka-aine, jolla pois jätettävän ruuan ravintoaineet voi paikata. Ja viime kädessä voi turvautua täydennettyihin elintarvikkeisiin tai ravintolisiin. Ravitsemusterapeuttiaikoina olen koostanut moniallergisten ruokavalioita monipuoliseksi muutaman elintarvikkeen ympärille. Mahdollista, mutta melko rajoittavaa, ja vieläpä väliaikaiseksi tarkoitettua, koska ravintoaineet kannattaa ensisijaisesti saada ruuasta.
Liika liha tekee ruokavaliosta epäterveellisen. Samoin liika vesi, leipä tai pähkinät. Yksitoikkoisuuden myötä ruokavalio helposti kaventuu. Suositusten mukaisen ruokavalion toteuttamisessa kohtuus on avainasemassa, tai kuten sanonta kuuluu ”ei makeaa mahan täydeltä”. Usein mainitaan, että suomalaiset syövät valtavasti lihaa. Kulutuksemme on alle EU-keskitason, vajaa 80 kg luullista lihaa henkeä kohden vuodessa. Punaisen lihan osuus tästä on noin 50 kg, mikä tarkoittaa noin 480 g kypsää lihaa jokaisen suomalaisen lautasella viikoittain. Lihan, kuten muidenkaan elintarvikkeiden kulutus ei kuitenkaan jakaudu väestössä tasaisesti, osa syö runsaasti lihaa, osa vähemmän tai ei lainkaan.
Tästä kulutuksen epäsuhdasta johtuen yleiset kehotukset vähentää punaisen lihan syömistä eivät välttämättä toimi. Suomalaisista valtaosa ei noudata ravitsemussuosituksia ja hanakammin ohjeisiin tarttuvat ne, joilla syöminen on jo hyvällä tolalla. Niinpä punaista lihaa vähentävät ensisijaisesti (nuoret) naiset, joiden kuitenkin kannattaisi pitää kohtuumäärä lihaa lautasellaan. Työikäiset naiset eivät saa riittävästi rautaa ruokavaliostaan ja punaisessa lihassa sitä olisi tarjolla hyvin imeytyvässä muodossa.
Liha on täyttä ravintoa, niin hyvässä kuin huonossa. Harva ruoka on pelkkää autuutta: kalan erinomaisen rasvakoostumuksen kylkiäisenä tulee raskasmetalleja, palkokasvien kuidun lisäksi osalle vatsavaivoja. Määrä ja ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Punaista lihaa suositellaan nautittavaksi korkeintaan puoli kiloa viikossa, siis noin kolmella aterialla. Tämä antaa tilaa mainiosti kasviksille, joista saadaan antioksidantteja suojaamaan mm. lihan raudan hapettumista, viljavalmisteille, jotka tuovat lihasta puuttuvaa kuitua ruokavalioon, tai vaikkapa maidolle, jonka tuotannon sivuvirta naudanliha on. Suositeltu määrä punaista lihaa viikossa tuo ruokavalioon aimo annoksen hyvin imeytyviä ravintoaineita: proteiinia, B-vitamiineja ja useita kivennäisaineita, kuten rautaa, sinkkiä ja magnesiumia.
Suomalaisista 96 % syö lihaa. Osuutta ei ole tarpeen saada pienemmäksi. Sen sijaan jokaisen punaisesta lihasta nauttivan on syytä tarkastella syömistään: toteutuuhan monipuolisuus? Entä kohtuus? Jos nämä ovat kunnossa, lihansyönti ei ole terveyden kannalta ongelma - jos eivät, mieti kannattaisiko lihan vähentäminen.
Liha ei ole välttämätöntä ruokavaliossa. Se on kuitenkin monipuolinen raaka-aine, jonka ansiosta ravintoaineiden saanti ruuasta helpottuu, eikä lisäravinteita tarvita. Mitä enemmän rajoituksia syömisessä on, sitä hankalammaksi monipuolisen ruokavalion koostaminen muodostuu. Siksi suosittelen ruokademokratiaa ilman vastakkainasettelua: lautasella on tilaa monenlaisille ruuille.
