• Lihakoulu
  • Tuotteet
  • Reseptit
  • Ravitsemus
  • Vastuullisuus
  • Yhteydenotto
  • Sivustohaku
  • Lihakoulu
    • Lihakoulun kaikki vinkit
    • Lihan säilytys
    • Työvälineet
      • Veitset
      • Leikkuulaudat
      • Paistinpannut
      • Lämpömittarit
      • Muut työvälineet
  • Reseptit
    • Reseptihaku
    • Arkiruoka
    • Hampurilaiset ja hodarit
    • Jauheliharuoat
    • Kastikkeet
    • Kasvisruoka
    • Keitot
    • Leivät
    • Makkararuoat
    • Nakkiruoat
    • Paistit
    • Pataruoat
    • Pastat ja risotot
    • Pekoniruoat
    • Pizzat
    • Piirakat
    • Pihvit ja vartaat
    • Pyörykät
    • Salaatit
    • Texmex
    • Uuniruoat
    • Wokit
  • Sesongit
    • Grillaus
      • Pihvit ja burgerit
      • Makkarat ja vartaat
      • Isot ja luulliset palat
      • Lisukkeet
      • Grillausvinkit
    • Juhlat
    • Sadonkorjuu
    • Isänpäivä
    • Pyhäinpäivä / Halloween
    • Itsenäisyyspäivä
    • Pikkujoulut
    • Joulu
      • Joulukinkun valinta
      • Joulukinkun sulatus
      • Joulukinkun paistaminen
      • Joulukinkun kuorrutus
      • Joulun hävikkivinkit
      • Joulun kysytyimmät kysymykset
    • Uusivuosi
    • Laskiainen
    • Ystävänpäivä
    • Pääsiäinen
    • Äitienpäivä
    • Vappu
    • Juhannus
    • Piknik
  • Tuotteet
    • Tuotehaku
    • Uutuudet
    • Klassikot
      • HK Sininen Lenkki®
      • HK Aitonakki™
      • HK Amerikan Pekoni®
      • HK Herkkumaksamakkara
    • HK Lastut
    • HK Pizzat
    • Porsaanliha
      • Joulukinkut
      • Porsaanpihvit ja -leikkeet
      • Porsaanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Porsaanpaistit ja -fileet
    • Naudanliha
      • Naudanpihvit ja -leikkeet
      • Naudanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Naudanpaistit ja -fileet
    • Jauheliha
      • Naudan jauheliha
      • Porsaan jauheliha
    • Grillimakkarat
    • Nakit
    • Lenkit
    • Pekoni
    • Kokolihaleikkeleet
    • Leikkelemakkarat
    • Maakarit®
    • Meetvurstit
    • Maksamakkarat
    • Hyytelöt ja pateet
    • Kasviproteiini
    • Valmisruoka
      • Välipalat
      • Lisukkeet
      • Valmisateriat
      • Pyörykät ja pihvit
  • Ravitsemus
    • Ravitsemussuositukset
      • Syö itsellesi hyvä olo
      • Ateriarytmi ja ruokahetket
    • Ravintoaineet
      • Proteiini
      • Rasva
      • Hiilihydraatit ja kuitu
      • Suola
      • Suojaravintoaineet
    • Lautasmalli
    • Ruokademokratia
      • Vastuullista ravitsemusta
    • Ruoka ja liikunta
      • Liike vaatii energiaa
      • Säännöllinen treeni vaatii säännöllistä syömistä
      • Proteiini on lihasten rakennusaine
      • Kestävyyttä ja nopeutta hiilihydraateista
      • Voitele keho kuntoon sisäisesti rasvalla
      • Keho kuivuu kuntoillessa
      • Välillä välipalaa
      • Lihas kasvaa levossa
      • Liikkuvan lapsen ravinto-opas
    • Proteiinilaskuri
  • Blogit
  • Vastuullisuus
    • Makusuola
    • HK tuo työtä tuhansille
    • Ruokahävikki
    • Pakkausten kierrätettävyys
    • Suomessa tehtyä ruokaa
    • Eläinten hyvinvointi
      • Sika
      • Nauta
      • Broileri
    • Laatuvastuu
  • Kuluttajapalvelu
    • Reklamaatio
    • Ota yhteyttä
    • Yritysasiakkaat
    • Usein kysytyt kysymykset
  • HK
  • Blogit
  • Ravitsemusblogi
  • Ilmastokoulun penkille

Ilmastokoulun penkille

8.6.2021

HKScanissa alkoi tänä keväänä sopimustuottajillemme suunnattu ilmastokoulutus. Koska ruuantuotannon ilmastovaikutukset kiinnostavat myös loppukäyttäjää, eli ruuasta nauttijaa, päätin istahtaa oppitunnille. Ovatko ruuantuottajat ilmastokamppailun syntisiä vai peräti sankareita? Ruokaa syödään nyt ja tulevaisuudessa, mutta miten sitä tulisi tuottaa, jotta se on kannattavaa ja ympäristön kannalta kestävää? Ainakin näihin kysymyksiin odotin saavani vastauksen.

Läpinäkyvä ruuantuotannon malli 

Alkutuotannolla on iso merkitys ruuan ilmastovaikutuksessa: HKScanin ruokaketjun hiilijalanjäljestä noin 95 % muodostuu tiloilla. Kun tuottaja tietää, mistä hänen tilansa ilmastovaikutukset muodostuvat, on niitä helpompi lähteä kehittämään. HKScan on yhdessä laajan partneriverkostonsa kanssa kerännyt tietoa hiili- ja vesijalanjälkien laskennasta, tutkinut parhaita käytäntöjä hiilensidonnan ja biodiversiteetin lisäämiseksi, seurannut maaperän ravinteiden sitomista rehevöitymisen estämiseksi ja tarkkaillut eläimiä niiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiloilla tehdään paljon vastuullisuustyötä, joka ei näy kuluttajille. Agrofood Ecosystem -toimintamallin avulla tietoa tuodaan näkyväksi palveluksi niin ruuan tuottajille kuin kuluttajillekin. 

Nurmi on ilmastotalkoiden moniottelija

Kaupunkilaiselle nurmi on lähinnä kotipihan tai lähipuiston nurmikkoa, mutta ruuantuotannossa nurmella on merkittävä rooli. Suomen peltoalasta noin kolmannes on nurmea - metsäniittyjen ja luonnonlaitumien lisäksi viljellyt nurmet osallistuvat maatilojen ilmastotalkoisiin: monivuotiset nurmet toimivat hiilensitojina, ne suojaavat eroosiolta, parantavat maan rakennetta ja sitovat ravinteita. Timotei-, nurminata-, puna- ja valkoapila-, ruokonata- ja italianraiheinä -­­­­­­­­­­­­­­nurmikasveista saisi kauniin kesäkimpun, mutta parempaan hyötykäyttöön ne menevät naudan rehuna ja peltojen hiilitaseen tasapainottamisessa sekä pörriäisten kotina.

Hiilijalanjäljestä ympäristöjalanjälkeen 

Hiilijalanjälkilukuja esitetään jo monesta tuotteesta, mutta harva tietää, mitä kaikkea on laskennan takana. Laskennassa huomioidaan mm. rehu, lantajärjestelmä, kuljetukset, energia, kuivikkeet, vedenkäyttö ja eläimen ruuansulatus -­­­­­­­­­­­­­­ siis ne metaanipäästöt. Jokainen näistä osa-alueista tarjoaa mahdollisuuden pienentää jalanjälkeä. Esimerkiksi tilan uusiutuvan energian tuotanto, oman nurmirehun viljely tai teollisuuden sivuvirtojen käyttö rehuna pienentävät hiilijalanjälkeä. Hiilen lisäksi ruuantuotannossa seurataan vesijalanjälkeä, rehevöitymistä ja biodiversiteettiä. Tämän kokonaisuuden, eli ympäristöjalanjäljen, laskentaa on aloitettu tuottajiemme keskuudessa ensimmäisenä maailmassa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa laskentamallit huomioisivat myös peltojen hiilensidonnan, sillä viljelijöillä on potentiaalia ryhtyä hiilisieppareiksi.

Hiililive 

Metsän hiilensidonta on tuttu juttu, mutta hiili sitoutuu myös pelloilla. Kestävän maataloustuotannon tulevaisuuden visiona on hiilinielujen kasvattaminen: hiiltä sitovien keinojen kehittäminen ja hiilensidonnan todentaminen. Näiden avulla viljelijä voisi tulevaisuudessa käydä hiilikauppaa omalla peltolohkollaan. Hiilikauppiaaksi ryhtymistä puoltaa myös se, että biodiversiteetti, rehevöitymisen estäminen ja hiilensidonta kulkevat käsi kädessä, eli ympäristön kannalta tässä on vain voitettavaa. Kuluttajaa voisi kiinnostaa norppaliven kaltainen peltojen hiilensidonnan seuraaminen: tänään saatiin 40 kg/ha/h hiiltä pois ilmakehästä! 

Ruokaa, joka tekee hyvää meille ja ilmastolle

HKScanin tavoite on hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastokoulutuksemme jatkuu ja sen myötä sopimustuottajamme ovat entistä valveutuneempia, jotta tulevaisuudessa ruuan saatavuus, laatu ja turvallisuus sekä luonnonvarat ja niiden sietokyky eivät ole uhattuina. Ruuantuottajille on siis sankarinviitta tarjolla, ja toimenpiteiden myötä kuluttajille on saatavilla entistä enemmän tietoa vastuullisten valintojen tueksi. Jokainen meistä haluaa nauttia ruokaa, joka maistuu hyvälle niin kielellä kuin mielessä.

Jaa
Tulosta

Artikkelin kirjoittanut

Ravitsemusasiantuntija
Ruoka on ihmisen parasta ravintoa. Ruokaa ja syömistä ravitsemuksen, ruokailon, liikunnan, maun ja hyvän olon sekä ruokademokratian näkökulmasta pohtii HKFoods Suomen ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Käkönen.

Blogit

Olemme mukana Rakasta joka murua -hävikkikampanjassa

Olemme mukana Rakasta joka murua -hävikkikampanjassa

Tiesitkö, että maailmanlaajuisesti hävikkiin menee vuosittain 574 miljardia kananmunaa, 75 miljoonaa lehmää, 3,7 biljoonaa omenaa, miljardi pussia pottuja ja 3 miljardia lohta? Suomen osuus vuotuisesta ruokahävikistä on 400-500 miljoonaa kiloa,...

Sorkitaan uskomuksia ja lisätään porsaanliha takaisin lautasille

Sorkitaan uskomuksia ja lisätään porsaanliha takaisin lautasille

Mitä sinä valitset mieluiten ostoskoriin tai ruokalistalta? Oletko huomannut, että ehkä harvemmin porsaanlihaa? Valintoihisi lienee monia syitä - ehkäpä uskomuksia ravitsemuksesta tai kokkailun haasteellisuuteen liittyviä mielikuvia. Yhtä kaikki, päätimme korjata...

Lyödäkö vai syödäkö lihaa

Lyödäkö vai syödäkö lihaa

Tänä päivänä on helppo olla ilmaston ja terveyden ystävä. Riittää, kun lopettaa punaisen lihan syönnin. Onko suomalaisesta punaisesta lihasta luopuminen todella se, joka pelastaa maapallon?

Lue viimeisimpiä artikkeleita

Panini, lämpimien leipien klassikko

Panini, lämpimien leipien klassikko

Lämpimät leivät ovat vuodesta toiseen pienten ateriahetkien suosikkeja, olipa kyse välipalasta, ilta-ateriasta tai muuten vain halusta haukata jotain tuttua ja turvallista. Suosikin asema on helppo ymmärtää, kukapa ei rakastaisi maistuvia...

Valmiit välipalat – maukasta ja helppoa syötävää

Valmiit välipalat – maukasta ja helppoa syötävää

Välipalat ovat mainio tapa tyydyttää nälkä aterioiden välillä. Pienellä tuunauksella niistä saa myös kokonaisen aterian.

Syömisemme välipalaistuu

Syömisemme välipalaistuu

Syömisemme välipalaistuu ja raja aterian ja varsinaisen välipalan välillä hämärtyy. Välipaloista haetaan jaksamista, ajansäästöä, hemmottelua ja makuelämyksiä, samoja asioita kuin syömisestä yleensä. HK:n välipalat taltuttavat nälän ja tarjoavat valikoiman maukkaita...

  • Yritys
  • Ammattilaisille
  • Aineistopankki
  • Oiva-raportit
Ota yhteyttä
  • Käyttöehdot
  • Verkkoselailun tietosuojaseloste
  • Kuluttajien tietosuojaseloste