• Lihakoulu
  • Tuotteet
  • Reseptit
  • Ravitsemus
  • Vastuullisuus
  • Yhteydenotto
  • Sivustohaku
  • Lihakoulu
    • Lihakoulun kaikki vinkit
    • Lihan säilytys
    • Työvälineet
      • Veitset
      • Leikkuulaudat
      • Paistinpannut
      • Lämpömittarit
      • Muut työvälineet
  • Reseptit
    • Reseptihaku
    • Arkiruoka
    • Hampurilaiset ja hodarit
    • Jauheliharuoat
    • Kastikkeet
    • Kasvisruoka
    • Keitot
    • Leivät
    • Makkararuoat
    • Nakkiruoat
    • Paistit
    • Pataruoat
    • Pastat ja risotot
    • Pekoniruoat
    • Pizzat
    • Piirakat
    • Pihvit ja vartaat
    • Pyörykät
    • Salaatit
    • Texmex
    • Uuniruoat
    • Wokit
  • Sesongit
    • Grillaus
      • Pihvit ja burgerit
      • Makkarat ja vartaat
      • Isot ja luulliset palat
      • Lisukkeet
      • Grillausvinkit
    • Juhlat
    • Sadonkorjuu
    • Isänpäivä
    • Pyhäinpäivä / Halloween
    • Itsenäisyyspäivä
    • Pikkujoulut
    • Joulu
      • Joulukinkun valinta
      • Joulukinkun sulatus
      • Joulukinkun paistaminen
      • Joulukinkun kuorrutus
      • Joulun hävikkivinkit
      • Joulun kysytyimmät kysymykset
    • Uusivuosi
    • Laskiainen
    • Ystävänpäivä
    • Pääsiäinen
    • Äitienpäivä
    • Vappu
    • Juhannus
    • Piknik
  • Tuotteet
    • Tuotehaku
    • Uutuudet
    • Klassikot
      • HK Sininen Lenkki®
      • HK Aitonakki™
      • HK Amerikan Pekoni®
      • HK Herkkumaksamakkara
    • HK Lastut
    • HK Pizzat
    • Porsaanliha
      • Joulukinkut
      • Porsaanpihvit ja -leikkeet
      • Porsaanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Porsaanpaistit ja -fileet
    • Naudanliha
      • Naudanpihvit ja -leikkeet
      • Naudanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Naudanpaistit ja -fileet
    • Jauheliha
      • Naudan jauheliha
      • Porsaan jauheliha
    • Grillimakkarat
    • Nakit
    • Lenkit
    • Pekoni
    • Kokolihaleikkeleet
    • Leikkelemakkarat
    • Maakarit®
    • Meetvurstit
    • Maksamakkarat
    • Hyytelöt ja pateet
    • Kasviproteiini
    • Valmisruoka
      • Välipalat
      • Lisukkeet
      • Valmisateriat
      • Pyörykät ja pihvit
  • Ravitsemus
    • Ravitsemussuositukset
      • Syö itsellesi hyvä olo
      • Ateriarytmi ja ruokahetket
    • Ravintoaineet
      • Proteiini
      • Rasva
      • Hiilihydraatit ja kuitu
      • Suola
      • Suojaravintoaineet
    • Lautasmalli
    • Ruokademokratia
      • Vastuullista ravitsemusta
    • Ruoka ja liikunta
      • Liike vaatii energiaa
      • Säännöllinen treeni vaatii säännöllistä syömistä
      • Proteiini on lihasten rakennusaine
      • Kestävyyttä ja nopeutta hiilihydraateista
      • Voitele keho kuntoon sisäisesti rasvalla
      • Keho kuivuu kuntoillessa
      • Välillä välipalaa
      • Lihas kasvaa levossa
      • Liikkuvan lapsen ravinto-opas
    • Proteiinilaskuri
  • Blogit
  • Vastuullisuus
    • Makusuola
    • HK tuo työtä tuhansille
    • Ruokahävikki
    • Pakkausten kierrätettävyys
    • Suomessa tehtyä ruokaa
    • Eläinten hyvinvointi
      • Sika
      • Nauta
      • Broileri
    • Laatuvastuu
  • Kuluttajapalvelu
    • Reklamaatio
    • Ota yhteyttä
    • Yritysasiakkaat
    • Usein kysytyt kysymykset
  • HK
  • Blogit
  • Ravitsemusblogi
  • Ruokahäpeä

Ruokahäpeä

9.9.2021

En tunne häpeää syömästäni ruuasta: herkuttelen hyvällä omallatunnolla ja kokeilen mielelläni uusia ruokia. Terveellinen syöminen on mielestäni enemmän mahdollisuuksia antavaa kuin rajoittavaa. Se, mitä häpeän, on syötäväksi kelpaavan ruuan poisheittäminen.

Suomessa roskiin - toivottavasti edes bioroskiin - lentää reilu 350 miljoonaa kiloa ruokaa joka vuosi. Vajaa neljännes hävikistä syntyy teollisuudessa, mutta kolmanneksesta ovat vastuussa kotitaloudet. Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden ohella puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan meidän jokaisen toimia.

Tein hävikkitestin ja sen mukaan olen melko hyvä hävikinkarttelija. Myönnän, että olen etulyöntiasemassa, koska asun yksin ja teen ruokaa vain itselleni, jolloin suunnitelmallisuus on vaikkapa lapsiperheitä helpompaa. Mutta pelkkä talouden koko ei selitä sitä, että biojäteastiani sisältö koostuu pääasiassa syötäväksi kelpaamattomasta ruokajätteestä: kahvinporoista, hedelmän ja kasvisten kuorista. 

Ruuan poisheittämisen vaikeutta edesauttaa myös se, että tunnen ruuan matkan pellolta pöytään. Kummasti mieli plaraa niitä lukemattomia keitto-, smoothie-, pannukakku- ja leivontaohjeita, joihin viimeistä käyttöpäivää tai parasta ennen -päiväystä lähestyvät tuotteet voi upottaa, jos vaihtoehtona on koko ruokajärjestelmän tuotosten roskiin heitto. Koska se, että leivänkannikka tai leikkelesiivu päätyy jäteastiaan todellakin tarkoittaa, että niin viljelijän, kotieläintuottajan, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan työ on mennyt hukkaan. Vähempikin saa kaivamaan munakaspannun esiin. 

Teollisuudessa ruokahävikkiä on aina pyritty välttämään, mutta vielä on tehtävää. Makkara ei ole syntynyt sattumalta: siinä hyödynnetään muutoin ruhosta vaikeasti hyödynnettävät, syötäväksi kelpaavat osat. Sopivilla pakkauksilla vähennetään tehokkaasti hävikkiä, kun ruoka säilyy syömäkelpoisena viimeiseen käyttöpäivään asti. Kiertotalous on ollut elintarviketeollisuudessa käytäntö jo kauan. Tuotantoeläimet syövät elintarviketeollisuuden sivujakeita ja rehuviljaa. Rehuksi päätyy myös sellainen vilja, jonka laatuvaatimukset eivät riitä ruokateollisuuden tarpeisiin. Porsaille maistuu hyvin panimoteollisuuden sivutuotteet ja näin historiallinen perinne jatkuu, vain isommassa mittakaavassa, syötettiinhän ennen porsaille kotitalouden ruuantähteet. 

Ideaalimaailmassa kaikki tuotettu ruoka päätyisi sitä tarvitseviin mahoihin. Osa ruuasta päätyy kyllä mahaan, mutta kylläiseen sellaiseen. Metabolinen hävikki kuvaa sitä hävikkiä, joka syntyy, kun syödään ravitsemuksellista tarvetta enemmän. Myös tällä hävikillä on ympäristön kannalta merkitystä, joten aina lautasen tyhjentäminen ei ole hävikkiteko ja parempi vaihtoehto voi olla jämien säästäminen seuraavan aterian jatkoksi. 

Jokin aika sitten punalaputettuja elintarvikkeita ostettiin hieman häpeillen, nyt ruokahävikki on häpeällistä. Turhaan tuotetulla ruualle ei ole sijaa, ei talouden, kestävyyden, saati ympäristön näkökulmasta. Niin, häpeän tunnustaa, mutta on eräs syy, jolloin ruoka päätyy omassa keittiössäni hävikkiin: jos ruoka on yksinkertaisesti pahanmakuista, enkä onnistu omilla kokkailutaidoillani sitä pelastamaan. Kieltäydyn kerryttämästä metabolista hävikkiä pahaa ruokaa syömällä. 

Vinkit ruokahävikin vähentämiseen:

  • Mieti viikon ruuat etukäteen ja osta tarvikkeet suunnitelmallisesti.
  • Järjestä. Tee jää- ja ruokakaappiin inventaario säännöllisesti ja järjestele vanhimmat tuotteet tyrkylle kaapin etualalle.
  • Tarkkaile reseptejä sillä silmällä, josko kokkauksiin saisi käytettyä nuupahtaneita kasviksia ja lähellä eräpäivää olevia tuotteita.
  • Säilö. Pakasta, kuivaa, hilloa - mutta muista käyttää myös säilötyt ruoka-aarteet.
  • Ryhdy ruokapelastajaksi. Hyödynnä punalaputettuja tuotteita ja hävikkiruokasovelluksia.
Jaa
Tulosta

Artikkelin kirjoittanut

Ravitsemusasiantuntija
Ruoka on ihmisen parasta ravintoa. Ruokaa ja syömistä ravitsemuksen, ruokailon, liikunnan, maun ja hyvän olon sekä ruokademokratian näkökulmasta pohtii HKFoods Suomen ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Käkönen.

Blogit

Olemme mukana Rakasta joka murua -hävikkikampanjassa

Olemme mukana Rakasta joka murua -hävikkikampanjassa

Tiesitkö, että maailmanlaajuisesti hävikkiin menee vuosittain 574 miljardia kananmunaa, 75 miljoonaa lehmää, 3,7 biljoonaa omenaa, miljardi pussia pottuja ja 3 miljardia lohta? Suomen osuus vuotuisesta ruokahävikistä on 400-500 miljoonaa kiloa,...

Ruuan määränpää on maha

Ruuan määränpää on maha

Ruokahävikistä on tullut trendi. Meillä on erilaisia hävikkisovelluksia, joiden avulla voi tilata ravintoloiden hävikkiruokaa kätevästi kotiin, on hävikkikauppoja, yhteisiä hävikkijääkaappeja jne. Ajatus näiden toimintojen takana on hyvä, mutta silti tämän...

Ruoka ei ole roska

Ruoka ei ole roska

Parhaillaan vietettävä hävikkiviikko muistuttaa meitä jälleen kerran, että ruuan paikka on mahassa, ei jäteastiassa. Ympäristönäkökulmasta ruuan päätyminen jätteeksi on suurinta tuhlausta, koska siinä hukataan koko tuotantoketjun, pellolta pöytään, työ. Kotitalouksista...

Reseptit

Lue viimeisimpiä artikkeleita

Panini, lämpimien leipien klassikko

Panini, lämpimien leipien klassikko

Lämpimät leivät ovat vuodesta toiseen pienten ateriahetkien suosikkeja, olipa kyse välipalasta, ilta-ateriasta tai muuten vain halusta haukata jotain tuttua ja turvallista. Suosikin asema on helppo ymmärtää, kukapa ei rakastaisi maistuvia...

Valmiit välipalat – maukasta ja helppoa syötävää

Valmiit välipalat – maukasta ja helppoa syötävää

Välipalat ovat mainio tapa tyydyttää nälkä aterioiden välillä. Pienellä tuunauksella niistä saa myös kokonaisen aterian.

Syömisemme välipalaistuu

Syömisemme välipalaistuu

Syömisemme välipalaistuu ja raja aterian ja varsinaisen välipalan välillä hämärtyy. Välipaloista haetaan jaksamista, ajansäästöä, hemmottelua ja makuelämyksiä, samoja asioita kuin syömisestä yleensä. HK:n välipalat taltuttavat nälän ja tarjoavat valikoiman maukkaita...

  • Yritys
  • Ammattilaisille
  • Aineistopankki
  • Oiva-raportit
Ota yhteyttä
  • Käyttöehdot
  • Verkkoselailun tietosuojaseloste
  • Kuluttajien tietosuojaseloste