Maailma ei ole valmis -ravitsemusasiantuntijana elintarviketeollisuudessa
Kun valmistuin aikoinaan - kauan sitten - ravitsemustieteilijäksi, maailma oli valmis. Tiesin, mikä oli terveellistä ja mikä epäterveellistä, miten tulee syödä ja mitä elintarvikkeita valita kaupan hyllyltä, jotta terveys kohenee. Näitä ajatuksia jaoin ravitsemusterapeuttina, ja jo tuolloin harmaus alkoi laskeutua selkeään mustavalkoiseen ajattelumaailmaan. Tuli huomioida yksilöllisyys, makumieltymykset, sairaudet, elämäntilanteet – käytännön työ opetti, että ravitsemus ei ole yhtä kuin sallittujen ja kiellettyjen ruokien lista.
Elintarviketeollisuudessa työskentely on lisännyt harmaan sävyjä ruoka- ja ravitsemusajatteluuni. Terapeuttiaikojen havaintoihin on nivoutunut kuluttaja-, kaupan valikoima -, tuotekehitys- ja ruokajärjestelmän ymmärrystä - muutamia harmaan sävyjä mainitakseni. Väripaletin laajentuminen tuo lisää haastetta ja samalla mielenkiintoa työhön ja syventää myös syömisen - tai nälän - ymmärtämistä.
Vain syöty ruoka tuo terveysvaikutuksia ja ravintoaineet kannattaa ensisijaisesti saada ruuasta – nämä totuudet ovat olleet ravitsemuksen ja myös oma ohjenuorani ravitsemusasiantuntijan työssä. Ruokaa, joka ei maistu, ei kannata tuoda markkinoille. Ennen suurempia lanseerauksia tuotteet testataan kuluttajilla: mikä maistuu parhaimmalta, miten käyttäisit tuotteita, millaisessa pakkauksessa haluaisit sen jne. Aina se kirpaisee, jos suolanvähennyksen seurauksena tuote häviääkin makutestin tai valmisruoka-annos maistuu kuluttajaraadista parhaimmalta vaalealla pastalla täysjyvän sijaan. Ja vaikka Sydänmerkin kriteerit täyttävä tuote pääsisikin kaupan hyllylle, kilpailu siellä pysymisestä on kovaa: kolme kertaa vuodessa käydään pudotustaistelu seuraavien uutuuksien kanssa - hyllytila on kaupassa rajallinen ja vain parhaimmat tuotteet pysyvät siellä vuodesta toiseen.
Ravitsemussuositukset ovat peruspilari, johon yrityksissä nojataan. Terveellisen ruokavalion voi koostaa monella tapaa eikä yksittäinen ruoka pelasta tai pilaa sitä. Itse uskon ruokademokratiaan ilman vastakkainasettelua. Terveelliset tuotteet ovat HKScanissa vastuullisuustyömme keskeinen osa, isona yrityksenä tuotteillamme on kansanterveydellistä vaikutusta. Kannatan silti valinnanvapautta, sattumat mahtuvat mainiosti monipuoliseen ruokavalioon.
Edustan ruokataloa, jonka keskeisenä raaka-aineena on liha. Muutos suhtautumisessa lihaan kuvaa hyvin, miten vastuullisuus on astunut ravitsemuksen ohella lautasillemme. Omalta osaltani haluan olla mukana kehittämässä vastuullista lihankulutusta, olipa se sitten entistä terveellisempien tuotteiden innovointia, hiilijalanjälkilaskentaa, kestävien ruoantuotantotapojen tutkimista tai monipuolista viestintää ravitsemuksesta. Ruokatalona tavoitteemme on olla monipuolisesti mukana ihmisten ruokahetkissä, olipa ruokavalio mikä tahansa.
Jos harmaan sävyt ravitsemuksessa kiinnostavat, suosittelen elintarvikeyrityksiin tutustumista. Ravitsemusasiantuntijana alalla pääsee vaikuttamaan: konkreettisesti tuotteiden kautta sekä pitkäjänteisesti tutkimuksen ja viestinnän avulla. Ruokaa syödään nyt ja tulevaisuudessa, ja yritysten palveluksessa sen pariin pääsee koko ruokajärjestelmän matkalla.
