Ravitsemussuositukset -draamaa lautasella
Ravitsemussuositukset kieltävät herkut, puoli kiloa kasviksia ei enää riitä, ruuantuotanto pilaa ilmaston. Suosituksista uutisointi näyttäytyy usein rajoituksina ja kieltoina. Tämä selittänee myös sitä, miksi niin harva toteuttaa niitä omassa syömisessään. Kiellot eivät motivoi.
Myöskään liian korkealle asetettu rima ei kannusta. Suomalaisista vain harva ylsi ”vanhaan” puoli kiloa päivässä kasvistavoitteeseen. En usko, että tavoitteen hivuttaminen 800 g:aan ja palkokasvit päälle, motivoi valtaosaa kansaa kohti kasvisvoittoista ruokavaliota. Suurimmalle osalle riittänee edelleen pyrkimys 500 g:aan kasviksia päivässä. Ja edes vähän kasviksia on aina parempi kuin ei kasviksia lainkaan.
Kansalliset ravitsemussuositukset pohjaavat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkaistiin 2023. Niissä huomioitiin ilmasto entistä vahvemmin terveyden ohella. Juuri ilmaston huomioiminen sai omat odotukseni korkealle kansallisten suositusten sisällöstä. Jospa lopultakin otettaisiin kantaa omavaraisuuteen ja suosittaisiin maailmalla palkittua suomalaista ruuantuotantoa. Kestävyyden kannalta on väliä, missä ja millä tavoin ruokaa tuotetaan.
Ravitsemussuositukset on suunniteltu väestön terveyttä silmällä pitäen. Silti iso osa peilaa omaa syömistään niihin: pääsenkö kasvistavoitteeseen, syönkö liikaa lihaa. Yksilötasolla suositusten joustavuus realisoituu, täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä, suuntaviivat on annettu. Draaman sijaan kohtuus toimii edelleen. Koko ruokavaliota ei tarvitse muuttaa, suosituksista voi ottaa itselleen täsmätavoitteita.
Leikkelekiellosta syttyi someraivo
Ruoka herättää tunteita, joten siitä saa herkullisia klikkiotsikoita mediaan. Kaikkea saa syödä-lallatus ei herätä intohimoja. Ravitsemussuositukset eivät kiellä minkään ruuan syömistä ja terveyttä edistävän ruokavalion voi koota monella tapaa. Liha ja lihavalmisteet mahtuvat terveyttä edistävään ruokavalioon kohtuudella ja suositusten mukaisesti nautittuna.
Lautasen lastausmalli, eli lautasmalli opastaa sopivan liha-annoksen annostelussa aterialla. Neljäsosan lautasesta voi täyttää punaisella lihalla muutaman kerran viikossa, muutoin proteiiniksi kannattaa valita vaikka kanaa, kalaa tai palkokasveja. Lautasesta aina vähintään ¾ on kasviperäistä. Tämä on helppo suunnistusvinkki kohti kasvisvoittoisuutta.
Kun leivälle laittaa lihaleikkeleen, kannattaa se valita vähän rasvaa ja suolaa sisältävänä ja nauttia yhdessä kasvisten kanssa. Näin vähenee usea lihavalmisteisiin liitetty riskitekijä. Suomalaiset ovat voileipäkansaa, leivänpäällisillä päällystetty leipä on suosituin aamu- ja iltapalamme. Oheisella vinkillä tuttua voileipäkulttuuria ei tarvitse kerralla laittaa uusiksi, jolloin askel kohti terveellisempiä ruokatottumuksia on helpompi ottaa.
Syö ja nauti
Ruoka yhdistää toivottavasti enemmän kuin erottaa. Tämän vuoksi uskon ruokademokratiaan, jossa vastakkainasettelua vältetään. Terveellisen ruokavalion kulmakivet ovat monipuolisuus ja kohtuus -hyvällä maulla viimeisteltynä, koska jos ruoka ei maistu ja jää syömättä, ei se tuo myöskään terveyshyötyjä. Tämä on ohjenuorana myös terveyttä edistävien ruokien tuotekehityksessä.