Ilmastokoulun penkille

Ilmastokoulun penkille

HKScanissa alkoi tänä keväänä sopimustuottajillemme suunnattu ilmastokoulutus. Koska ruuantuotannon ilmastovaikutukset kiinnostavat myös loppukäyttäjää, eli ruuasta nauttijaa, päätin istahtaa oppitunnille. Ovatko ruuantuottajat ilmastokamppailun syntisiä vai peräti sankareita? Ruokaa syödään nyt ja tulevaisuudessa, mutta miten sitä tulisi tuottaa, jotta se on kannattavaa ja ympäristön kannalta kestävää? Ainakin näihin kysymyksiin odotan saavani vastauksen.

Läpinäkyvä ruuantuotannon malli - Agrofood Ecosystem®

Alkutuotannolla on iso merkitys ruuan ilmastovaikutuksessa: HKScanin ruokaketjun hiilijalanjäljestä noin 95% muodostuu tiloilla. Kun tuottaja tietää mistä hänen tilansa ilmastovaikutukset muodostuvat, on niitä helpompi lähteä kehittämään. HKScan on yhdessä laajan partneriverkoston kanssa kerännyt tietoa hiili- ja vesijalanjälkien laskennasta, tutkinut parhaita käytäntöjä hiilensidonnan ja biodiversiteetin lisäämiseksi, seurannut maaperän ravinteiden sitomista rehevöitymisen estämiseksi ja tarkkaillut eläimiä niiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiloilla tehdään paljon vastuullisuustyötä, joka ei näy kuluttajille. Agrofood Ecosystem-toimintamallin avulla tietoa tuodaan näkyväksi palveluksi niin ruuan tuottajille kuin kuluttajille. 

Nurmi on ilmastotalkoiden moniottelija

Kaupunkilaiselle nurmi on lähinnä kotipihan tai lähipuiston nurmikkoa, mutta ruuantuotannossa nurmella on merkittävä rooli. Suomen peltoalasta noin kolmannes on nurmea: metsäniittyjen ja luonnonlaitumien lisäksi viljellyt nurmet osallistuvat maatilojen ilmastotalkoisiin: monivuotiset nurmet toimivat hiilensitojina, ne suojaavat eroosiolta, parantavat maan rakennetta ja sitovat ravinteita. Timotei-, nurminata-, puna- ja valkoapila-, ruokonata-, italianraiheinä ­­ -­­­­­­­­­­­­­­nurmikasveista saisi kauniin kesäkimpun, mutta parempaan hyötykäyttöön ne menevät naudan rehuna ja peltojen hiilitaseen tasapainottamisessa sekä pörriäisten kotina.

Hiilijalanjäljestä ympäristöjalanjälkeen 

Hiilijalanjälkilukuja esitetään jo monesta tuotteesta, mutta harva tietää mitä kaikkea on laskennan takana. Laskennassa huomioidaan mm. rehu, lantajärjestelmä, kuljetukset, energia, kuivikkeet, vedenkäyttö ja eläimen ruuansulatus -­­­­­­­­­­­­­­siis ne metaanipäästöt. Jokainen näistä osa-alueesta tarjoaa mahdollisuuden pienentää jalanjälkeä. Esimerkiksi tilan uusiutuvan energian tuotanto, oman nurmirehun viljely tai teollisuuden sivuvirtojen käyttö rehuna pienentävät hiilijalanjälkeä. Hiilen lisäksi ruuantuotannossa seurataan vesijalanjälkeä, rehevöitymistä ja biodiversiteettiä. Tämän kokonaisuuden, eli ympäristöjalanjäljen laskentaa on aloitettu tuottajiemme keskuudessa ensimmäisenä maailmassa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa laskentamallit huomioisivat myös peltojen hiilensidonnan, sillä viljelijöillä on potentiaalia ryhtyä hiilisieppareiksi.

Hiililive 

Metsän hiilensidonta on tuttu juttu, mutta hiili sitoutuu myös pelloilla. Kestävän maataloustuotannon tulevaisuuden visiona on hiilinielujen kasvattaminen: hiiltä sitovien keinojen kehittäminen ja hiilensidonnan todentaminen. Näiden avulla viljelijä voisi tulevaisuudessa käydä hiilikauppaa omalla peltolohkollaan. Hiilikauppiaaksi ryhtymistä puoltaa myös se, että biodiversiteetti, rehevöitymisen estäminen ja hiilensidonta kulkevat käsi kädessä, eli ympäristön kannalta tässä on vain voitettavaa. Kuluttajaa voisi kiinnostaa norppaliven kaltainen peltojen hiilensidonnan seuraaminen: tänään saatiin 40 kg/ha/h hiiltä pois ilmakehästä! 

Ruokaa, joka tekee hyvää meille ja ilmastolle

HKScanin tavoite on hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastokoulutuksemme jatkuu ja sen myötä sopimustuottajamme ovat entistä valveutuneempia, jotta tulevaisuudessa ruuan saatavuus, laatu ja turvallisuus, sekä luonnonvarat ja niiden sietokyky eivät ole uhattuna. Ruuantuottajille on siis sankariviitta tarjolla ja toimenpiteiden myötä kuluttajille on saatavilla entistä enemmän tietoa vastuullisten valintojen tueksi. Jokainen meistä haluaa nauttia ruokaa, joka maistuu hyvälle niin kielellä kuin mielessä.

 

Lisää juhlavia reseptejä