Suomen erityispiirteet lihantuotannon ympäristövaikutuksissa

Lihantuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa on 6 %, joka on noin puolet maatalouden päästöistä (12 %). Verrattuna moniin muihin maihin, tämä luku on huomattavasti pienempi. Pohjoismaissa tuotettu liha ei vähennä luonnon monimuotoisuutta, kuten niissä osissa maailmaa, joissa muun muassa sademetsiä raivataan tuotantokäyttöön ja ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja käytetään karjan rehuksi.

Ympäristön ja ilmaston kannalta on parasta tuottaa ruokaa mahdollisimman lähellä kulutusta. Kotimainen tuote tukee myös paikallista elinvoimaisuutta ja ylläpitää ruokaturvaa. HK-merkkisissä tuotteissa käytetään aina suomalaista lihaa.

Lihantuotannon merkitys ympäristölle

Ihmisten arkielämä ja lähes kaikki toiminta maapallolla aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joilla on ilmastovaikutuksia. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 26 % on peräisin energiahuollosta, 17 % liikenteestä, 9 % kotitalouksista, 8 % metallien jalostuksesta ja metalliteollisuudesta ja 7 % öljy- & kemian teollisuudesta. Lihantuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa on 6 %, joka on noin puolet maatalouden päästöistä (12 %). Eri lihalajeista naudan hiilijalanjälki on suurin, porsaan keskitasoa ja broilerin pienin.

Naudantuotanto ympäristöystävällisempää kuin muualla maailmassa

Suomessa nautojen ja muiden märehtijöiden käyttämät monivuotiset nurmilaitumet ja nurmirehutuotanto vaikuttavat ympäristöön monella tavalla positiivisesti. Ne sitovat tehokkaasti muun muassa hiilidioksidia ja hiiltä. Samalla muuhun elintarviketuotantoon soveltumaton maaperä saadaan hyötykäyttöön.

Suomalaisen lihantuotannon etuna on myös yhdistetty lihan- ja maidontuotanto. Noin 85 % naudanlihasta tuotetaan lypsykarjarotuisista eläimistä, minkä ansiosta kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kolmasosan pienemmät kuin erillisissä lihantuotantoketjuissa. Naudanliha on siis pääosin maidontuotannon sivutuote.

HK Rypsiporsas on vastuullisin valinta - keltaisella myös WWF:n Lihaoppaassa

Kotimaisen lihaketjun rehu tulee pääsääntöisesti (80%) omilta pelloilta ja soijan käyttö rehuissa on pientä. Suomessa käytettiin viime vuonna noin 50 % vähemmän soijaa eläinten ruokinnassa kuin muualla Euroopassa.

HK Rypsiporsas® -konseptissa eläinrehun proteiinilähteenä on kotimaisen viljan lisäksi kotimainen rypsi, härkäpapu ja herne. Viljaporsaiden ruokinnassa soijaa korvataan osittain elintarviketeollisuuden sivujakeilla kuten etanoliteollisuuden sivutuotteena syntyvällä ohra-valkuaisrankilla (ovr). Naudanrehussa soijaa ei käytetä pääsääntöisesti lainkaan. HKScan on sitoutunut vastuullisen soijan (RTRS) käyttöön. Lue lisää.

Suomalaiset ilmasto- ja maaperäolosuhteet soveltuvat hyvin kotieläintuotantoon

Ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin liittyy muitakin ulottuvuuksia kuin ilmastopäästöt. Yksi suomalaisen lihantuotannon eduista on runsaat vesivarat. Suomessa sataa vettä vuoden aikana enemmän kuin sitä haihtuu, ja uutta pohjavettä muodostuu koko ajan. Vesijalanjäljen merkitys meillä on siis pieni.

Suomen ilmastoon kuuluvat kylmät talvet pitävät kasvituholaiset kurissa. Suomalaisissa elintarvikkeissa ei ole jäämiä kasvinsuojeluaineista ja maaperän jäämät ovat erittäin vähäiset. Eläinten lanta käytetään Suomessa maanparannukseen, johon tarvittaisiin muutoin keinolannoitteita. Lannoitteita käytetään Suomessa vastuullisesti ja alle EU:n keskiarvon.

Oheisessa kuvassa on esitetty suomalaisen lihantuotannon erityispiirteitä

Liha ja ympäristö

 

Lisää juhlavia reseptejä

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi HKScanin Tietosuojaselosteen mukaisesti. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön edellä kuvatulla tavalla. Lisätietoja.