Tiesitkö, että lautasmallin jäljet johtavat lihatehtaalle, HKScaniin ja Ruotsiin? Scanin tuotekehityksessä työskenteli 1970-luvun lopulla Britt-Marie Dahlin, joka sai idean konkretisoida ruokaympyrän ravitsemussuositukset ateriatasolle. Syntyi tallriksmodell, joka myöhemmin omaksuttiin myös Suomessa lautasmallina. Aiheesta voit lukea lisää
täältä.
Lautasmalli opastaa käytännönläheisesti koostamaan aterian ravitsemussuositusten mukaan. Puolet lautasesta varataan kasviksille, neljäsosa lihalle, kalalle tai kasviproteiinille ja viimeinen neljännes hiilihydraattien lähteelle kuten pastalle, perunalle, riisille tms. Aterian täydentää ruokajuoma, öljypohjainen salaatinkastike sekä margariinilla sivelty täysjyväleipä.
Oman energiantarpeen huomioiminen onnistuu sopivankokoisen lautasen valinnalla, pienempinälkäinen ottaa pienemmän lautasen, suurempi nälkä vaatii isomman. Santsata toki saa, mutta lisäannoskin kannattaa koota lautasmallin mukaan. Lautasmallin opeilla lastattu ateria on helppo tapa syödä suositusten mukaisesti.