Sopivasti proteiinia
Suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi proteiinia – lähes ainoa ryhmä, jonka proteiininsaantiin tulisi kiinittää erityistä huomiota ovat vanhukset, joilla riittävä proteiini auttaa lihaskadon ennaltaehkäisyssä ja tasapainon ylläpitämisessä.
Proteiineissakin laadulla on merkitystä. Hyvälaatuisesta proteiinista puhutaan silloin, kun se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat välttämättömät aminohapot, eli rakennusaineet mm. lihaskudoksen rakentamiseen. Eläinperäiset proteiininlähteet, kuten liha ja lihavalmisteet, maito ja maitovalmisteet, kala ja kananmuna ovat aina hyvälaatuisia. Kasvikunnan proteiineista mm. soijan proteiini on hyvälaatuista, mutta eri kasvikunnan proteiineja yhdistelemällä saa koostettua hyvän kokonaisuuden.
Lähes kaikki ruoka sisältää proteiinia. Vihanneksissa, juureksissa, hedelmissä tai marjoissa ei juurikaan ole proteiinia, kuten ei myöskään öljyissä. Sen sijaan proteiinia on lihassa ja lihavalmisteissa, maidossa ja maitotuotteissa, kalassa, kananmunassa, palkokasveissa, viljatuotteissa, pähkinöissä, siemenissä, sienissä, kaaleissa jne. Proteiiniruuissa on siis vara valita.
Vaikka elämme yltäkylläisten proteiinilähteiden äärellä, kannattaa valinnassa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan:
- Syö proteiinia säännöllisesti pitkin päivää – joka aterialle voi ujuttaa jonkun proteiinilähteen. Pääaterioilla sopiva proteiinimäärä on oman nyrkin kokoinen annos, muilla aterioilla riittää vähemmän.
- Vaihtele proteiinin lähteitä: lihaa, kanaa, kalaa, kananmunaa, maitotuotteita, kasviproteiinin lähteitä on hyvä valita monipuolisesti.
- Huolehdi proteiinin laadusta: eläinkunnan proteiinit ovat sellaisenaan hyvälaatuisia, eli ne sisältävät kaikki elimistön tarvitsemat välttämättömät aminohapot, kasviproteiineista saa yhdistelemällä hyvän kokonaisuuden.
- Proteiinia ei voi syödä varastoon, ylimäärä päätyy vatsamakkaraksi ja viime kädessä Itämereen rehevöittämään vesistöjämme.
Lisää proteiinin lähteistä eri ruokavalioissa, riittävästä saannista ja suosituksista löytyy täältä.
