Helppoja, nopeita ja testattuja arkiruokia. Kokkiemme resepteillä onnistut! Resepteihin
  • Lihakoulu
  • Tuotteet
  • Reseptit
  • Ravitsemus
  • Vastuullisuus
  • Yhteydenotto
  • Sivustohaku
  • Lihakoulu
    • Lihakoulun kaikki vinkit
    • Lihan säilytys
    • Työvälineet
      • Veitset
      • Leikkuulaudat
      • Paistinpannut
      • Lämpömittarit
      • Muut työvälineet
  • Reseptit
    • Reseptihaku
    • Vartissa valmista
    • Arkiruoka
    • Hampurilaiset ja hodarit
    • Jauheliharuoat
    • Kastikkeet
    • Kasvisruoka
    • Keitot
    • Leivät
    • Makkararuoat
    • Nakkiruoat
    • Paistit
    • Pataruoat
    • Pastat ja risotot
    • Pekoniruoat
    • Pizzat
    • Piirakat
    • Pihvit ja vartaat
    • Pyörykät
    • Salaatit
    • Texmex
    • Uuniruoat
    • Wokit
  • Sesongit
    • Grillaus
      • Lisukkeet ja kastikkeet
      • Pihvit ja burgerit
      • Makkarat ja vartaat
      • Isot ja luulliset palat
      • Grillausvinkit
    • Juhlat
    • Sadonkorjuu
    • Isänpäivä
    • Pyhäinpäivä / Halloween
    • Itsenäisyyspäivä
    • Pikkujoulut
    • Joulu
      • Joulukinkun valinta
      • Joulukinkun sulatus
      • Joulukinkun paistaminen
      • Joulukinkun kuorrutus
      • Joulun hävikkivinkit
      • Joulun kysytyimmät kysymykset
    • Uusivuosi
    • Laskiainen
    • Ystävänpäivä
    • Pääsiäinen
    • Äitienpäivä
    • Vappu
    • Juhannus
    • Piknik
  • Tuotteet
    • Tuotehaku
    • Uutuudet
    • Klassikot
      • HK Sininen Lenkki®
      • HK Aitonakki™
      • HK Amerikan Pekoni®
      • HK Herkkumaksamakkara
    • HK Lastut
    • HK Pizzat
    • Porsaanliha
      • Joulukinkut
      • Porsaanpihvit ja -leikkeet
      • Porsaanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Porsaanpaistit ja -fileet
    • Naudanliha
      • Naudanpihvit ja -leikkeet
      • Naudanlihasuikaleet ja -kuutiot
      • Naudanpaistit ja -fileet
    • Jauheliha
      • Naudan jauheliha
      • Porsaan jauheliha
    • Grillimakkarat
    • Nakit
    • Lenkit
    • Pekoni
    • Kokolihaleikkeleet
    • Leikkelemakkarat
    • Maakarit®
    • Meetvurstit
    • Maksamakkarat
    • Hyytelöt ja pateet
    • Kasviproteiini
    • Valmisruoka
      • Valmisateriat
      • Välipalat
      • Pyörykät ja pihvit
  • Ravitsemus
    • Ravitsemussuositukset
      • Syö itsellesi hyvä olo
      • Ateriarytmi ja ruokahetket
    • Ravintoaineet
      • Proteiini
      • Rasva
      • Hiilihydraatit ja kuitu
      • Suola
      • Suojaravintoaineet
    • Lautasmalli
    • Ruokademokratia
      • Vastuullista ravitsemusta
    • Ruoka ja liikunta
      • Liike vaatii energiaa
      • Säännöllinen treeni vaatii säännöllistä syömistä
      • Proteiini on lihasten rakennusaine
      • Kestävyyttä ja nopeutta hiilihydraateista
      • Voitele keho kuntoon sisäisesti rasvalla
      • Keho kuivuu kuntoillessa
      • Välillä välipalaa
      • Lihas kasvaa levossa
      • Liikkuvan lapsen ravinto-opas
    • Proteiinilaskuri
  • Blogit
  • Vastuullisuus
    • Makusuola
    • HK tuo työtä tuhansille
    • Ruokahävikki
    • Pakkausten kierrätettävyys
    • Suomessa tehtyä ruokaa
    • Eläinten hyvinvointi
      • Sika
      • Nauta
      • Broileri
    • Laatuvastuu
  • Kuluttajapalvelu
    • Reklamaatio
    • Ota yhteyttä
    • Yritysasiakkaat
    • Usein kysytyt kysymykset
  • HK
  • Vastuullisuus
  • Eläinten hyvinvointi
  • Nauta
  • Vastuullisuus
  • Makusuola
  • HK tuo työtä tuhansille
  • Ruokahävikki
  • Pakkausten kierrätettävyys
  • Suomessa tehtyä ruokaa
  • Eläinten hyvinvointi
    • Sika
    • Nauta
    • Broileri
  • Laatuvastuu

Nauta

Tärkein raaka-aineemme on liha, ja huolehdimme sen kestävästä tuotannosta yhdessä tuottajien kanssa. Vastuullinen toiminta kattaa koko arvoketjun tuotantoeläinten rehusta ja genetiikasta lähtien aina kuluttajalle saakka.

Nauta

Kokonaisvaltaista hyvinvointia

HKFoodsin sopimustuotantotilat Suomessa ovat sitoutuneet noudattamaan tarkkoja ohjeita eläinten kasvatuksen, ruokinnan, terveydenhuollon ja tautisuojauksen osalta.

Lihakarjaa kasvatetaan navetoissa ja kylmäpihatoissa sekä tarhoissa ja laitumella. Rotukarjatuotantoa varten kasvatettavat vasikat syntyvät emolehmätiloilla, joilla ne laiduntavat emojensa kanssa noin kuuden kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen vasikat muuttavat erikoistuneille kasvatustiloille tai jäävät syntymätilalleen. Maitotiloilla syntyneet vasikat muuttavat 2 viikon - 3 kuukauden ikäisinä vasikkakasvattamoon tai loppukasvattamoon. Vasikkakasvattamosta teinivasikat siirretään 6 kuukauden ikäisinä loppukasvattamoon.

Jäljitettävyys - nautojen yksilöllisen merkinnän ja sopimustuotannon ansiota

  • Eläintenhoito ja hyvinvointi korkealla tasolla
  • Hyvä terveystilanne ja kontrolloitu lääkkeidenkäyttö
  • Korkea hygieniataso
Jaa
Tulosta

Alkutuotanto

  • Tilaa liikkua vapaana ja syödä

  • Karkearehua pötsin hyväksi ja soijaton ruokinta

  • Riittävästi puhdasta juomavettä

  • Makuualustana pehmikettä

  • Antibioottien käyttö minimissään

  • Kasvuhormonien käyttö kielletty

  • Vasikkakasvattamoissa nupoutus rauhoituksella, puudutuksella ja kivunlievityksellä. Ei muita kivuliaita toimenpiteitä.

  • Ei kastrointia

  • Salmonellavapaa

  • NASEVA terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Kuljetus

  • Taitava ja rauhallinen eläinten käsittely

  • Eläinkuljetusluvan saaneet koulutetut kuljettajat

  • Erityisesti naudoille suunnitellut kuljetusautot

  • Mahdollisimman lyhyet kuljetusmatkat

  • Kuljetusautojen pesu ja desifiointi jokaisen matkan jälkeen

Teurastus

  • Elintarvike- ja teurastushygienian valvonta

  • Riittävä lepo ja mahdollisimman lyhyt odotusaika teurastamolla. Eläinten hyvinvointivastaavan läsnäolo.

  • Mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen

  • Eläimen hyvinvoinnin arviointi ja valvonta. Tarkasti kontrolloitu teurastusprosessi.

  • Koulutettu henkilökunta, viranomaiseläinlääkärin jatkuva läsnäolo

  • Tallentava videovalvonta ja olosuhteiden jatkuva kehittäminen

"Nauta on ylivertainen korsirehun hyödyntäjä. Naudan pötsissä sulavat sellaiset ainesosat, joita ihminen ei kykene käyttämään ravinnoiksi. Laiduntajina nautojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle on vertaansa vailla. Koska nauta on isokokoinen ja pitkäikäinen eläin, on jokainen nauta yksilönä erityisen arvokas ja ansaitsee parhaan mahdollisen hoidon ja kohtelun. Nautakarjan terveys ja jalostus ovat Suomessa hyvällä tasolla ja tärkeä osa HKfoodsin sopimustuotantoa."

Harri Jalli, vanhempi asiantuntija Naudan hankinta ja kehitys, InnoAgro Oy

Model.ImageDescription

Ystävyyttä, rauhaa ja tilaa liikkua

Nauta on älykäs ja sosiaalinen eläin, joka käyttää valtaosan ajastaan syömiseen, märehtimiseen ja lepäämiseen. Naudat muodostavat kiinteitä ystävyyssuhteita ja noudattavat tarkkaa arvojärjestystä. Lauman muiden jäsenten nuoleminen on tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä. Nuoret naudat kirmailevat ja kisailevat keskenään. Vasikoille leikki on erityisen tärkeä keino opetella sosiaalisia taitoja ja kehonhallintaa.

Sosiaalisuudestaan huolimatta naudat kaipaavat myös rauhaa. Aikuiset naudat lepäävät 11–13 tuntia vuorokaudessa. Liian lyhyt lepo ja epämukava makuupaikka voivat aiheuttaa stressiä ja altistaa sairastumiselle. Makuupaikan tulee olla pehmeä, tilava, rauhallinen ja hyvin ilmastoitu. Rauhallisia ruokinta- ja juomapaikkoja tulee myös olla riittävästi koko lauman tarpeisiin. Nauta on märehtijä, jonka päivästä suuri osa kuluu rehun keräämiseen, pureskeluun ja märehtimiseen. Nauta syö noin 8–12 tuntia päivässä ja märehtii 6–9 tuntia päivässä. 

Lihanaudat kasvatetaan kylmäpihatoissa tai lämpöeristetyissä kasvattamoissa. Makuupaikkojen kuivikkeena ja pehmikkeenä käytetään olkea, turvetta tai kumimattoja. Nämä tarjoavat lämpimän leposijan. Naudoilla on laaja 300 asteen näkökenttä. Ne eivät kuitenkaan näe yhtä tarkasti kuin ihminen ja näkemisen prosessoimiseen kuluu aikaa. Myös naudan syvyysnäkö on huono ja siksi ne joutuvat laskemaan päänsä alas, jotta näkisivät maassa olevat asiat tarkasti. Nautojen käsittelyssä on tärkeää lajinomaisen käyttäytymisen ja aistien toiminnan ymmärtäminen.

Suotuisat vaikutukset talouteen, ilmastoon ja ympäristöön

Lyhyen kasvukauden ja runsaiden luontaisten vesivarojen vuoksi Pohjoismaat soveltuvat hyvin nurmikasvien viljelyyn ja nurmirehun tuotantoon. Maidon ja naudanlihan tuotanto ylläpitää elintarviketuotannon omavaraisuutta.

Suomessa tuotetusta naudanlihasta noin 80 % syntyy maidon tuotantoketjun eläimistä, jolloin tuotannon hiilijalanjälki on suhteessa pienempi kuin eriytyneessä lihantuotannossa. Maito- ja lihatuotteiden lisäksi naudan ruho hyödynnetään kokonaan, jolloin siitä saadaan muun muassa nahkaa, gelatiinia ja luujauhoa.

Model.ImageDescription

Kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden perusta

• Karjanlanta on arvokas lannoitus- ja maanparannusaine, joka sisältää ravinteita ja orgaanisia aineita
• Laiduntaminen ehkäisee niittyjen umpeenkasvua
• Rotukarjan laidunnus luonnonlaitumilla lisää luonnonlaitumien eliö- ja lajikirjon monimuotoisuutta

NURMILAIDUNTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

• Sitovat ilmakehän hiilidioksidia
• Vähentävät fosforikuormaa 
• Estävät ravinteita valumasta vesistöön
• Ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta 
• Varmistavat maaperän hyötykäytön 
• Nurmi on tärkeä kasvi viljelykierrossa

 

Model.ImageDescription

Kevyempi hiilijalanjälki

Vuoden 2019 tiedoista VTT:n toimesta laskettu suomalaisen HK laatuketjun naudanlihan hiilijalanjälkitulos oli 8,2 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden.* Laskennat perustuvat uusimpiin ISO-standardoituihin menetelmiin ja IPCC:n laskentaohjeisiin. Laskennassa on huomioitu tuotannon hiilijalanjälki pellolta tuotantolaitoksen portille. Hiilijalanjälki 
sisältää hiilidioksidin lisäksi muun muassa metaanin ja typpioksiduulin hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuina.

* Tulokset ilmoitetaan massa-allokoituina kg CO2e / kg elopainoa.

Model.ImageDescription
  • Yritys
  • Ammattilaisille
  • Aineistopankki
  • Oiva-raportit
Ota yhteyttä
  • Käyttöehdot
  • Verkkoselailun tietosuojaseloste
  • Kuluttajien tietosuojaseloste