Vastuullisuus

Uusi tapamme tuottaa ruokaa

Uusi tapamme tuottaa ruokaa koostuu pienistä teoista, joista yhdessä syntyy suuri vaikutus. Yhdessä 25 pilottitilan ja kumppaneittemme kanssa etsimme parhaita ilmastoystävällisiä tapoja alkutuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Agrofood Ecosystem® -mallissa kehitämme yhdessä maatilojen kanssa toimintatapoja niin, että vastuullisuus on aina keskeinen osa ruoan tuotantoa kotitiloilta pöytään asti. Matkamme kohti hiilineutraaliutta perustuu päästöjen tunnistamiseen, mittaamiseen ja vähentämiseen. Tavoitteemme on, että HK:n ruokaketju pellolta pöytään on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Tutkimme digitalisaatiota ja dataa hyödyntäen, miten voimme pienentää ilmastovaikutuksia, tukea luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia sekä estää vesistöjen rehevöitymistä. Edistämme tiedon perusteella hiiliviljelyä, lannoituksen optimointia ja tilojen kestävää, omavaraista energiataloutta. Uudet ratkaisut tutkitaan ja testataan pilottitiloillamme, joilta saadut parhaat opit jaamme ilmastokoulutuksissa sopimustuottajille ja koulutamme tuottajia kestävän maatalouden toimintatapoihin.

Pilottitiloillamme on jo pitkään tehty työtä ilmastovaikutusten vähentämiseksi muun muassa lisäämällä eläinten lannan kiertotalouskäyttöä, ottamalla käyttöön aurinkoenergiaa ja edistämällä rehuntuotannon tehokkuutta. Tilakohtaiset ilmastoystävälliset tuotantoratkaisut valitaan aina kullekin tilalle ja tuottajalle sopivaksi. Tavoitteenamme on, että lopulta jokaisella sopimustilallamme on käytössä Agrofood Ecosystem® -malli – eli uusi tapa tuottaa ruokaa.

Oman jalanjäljen tunnistaminen

Hyvän tekeminen lähtee siitä, että tietää oman jalanjälkensä. Hiilijalanjäljen pienentämisen ensimmäinen askel on mitata jalanjäljen koko. Siksi pilottitiloilla ollaan tehty systemaattisesti hiilivuomittauksia ja hiilijalanjäljen laskentaa. Hiilijalanjäljen pienentämisessä tärkeimpinä keinoina ovat hiilinielut eli aina vihreinä pidettävät kasvipeitteiset pellot ja monivuotiset nurmet ja talousmetsät. Hiilidioksidia keräävien ja varastoivien hiilinielujen mittaaminen ja lisääminen ovat tärkeä osa vastuullisuustyötä yhdessä sopimustuottajien ja muiden kumppaneiden kanssa.

Hiilinielut ja kerääjäkasvit

Hyviä peltojen hiilensidonnan lisääjiä ovat kerääjäkasvit kuten valkoapila, italianraiheinä, englanninraiheinä ja timotei, jotka sitovat tutkitusti hiilidioksidia pitkälle syksyyn eli toimivat hiilinieluina. Kerääjäkasveja kylvetään pelloille viljan aluskasveiksi ja ne jätetään kasvamaan sadonkorjuun jälkeen. Myös syysvilja on hyvä vaihtoehto ilmaston kannalta. Kasvipeite pitää huolen pellon hiilivarannoista myös syksyn ja talven ajan ja suojaa peltoa eroosiolta. Samasta syystä myös nurmiviljely toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksina kasvipeitteisenä ja monivuotisena viljelymuotona. Myös tilojemme metsät toimivat hiilinieluina.

Aina suomalaista lihaa

Intohimo hyvään lähtee ruohonjuuritasolta – suomalaisilta tiloilta. HK:n liha on aina suomalaista ja lähellä tuotettua. Se, jos mikä, on eläinten ja ympäristön etu. Eläimet ruokitaan pääasiassa oman tilan viljalla ja nurmella. Osalla tiloista viljellään myös rypsiä, härkäpapua ja hernettä, joita käytetään Rypsiporsaiden rehussa valkuaisen lähteinä. Kaikkien raaka-aineiden alkuperä on aina selvillä ja raaka-aineisiin kohdistuvat tiukat laatu- ja vastuullisuusvaatimukset.

Omavaraisuutta ja uusiutuvaa energiaa

Kannustamme tilojamme yhä suurempaan energian omavaraisuuteen monin tavoin. Osalla tiloistamme energiantuotannossa hyödynnetään niin lannasta saatavaa biokaasua kuin aurinkokennojen tuottamaa uusiutuvaa sähköä. Oman metsän puuhaketta käytetään monilla tiloilla lämmitykseen. Suomen tuotantoyksiköissämme käytämme 100 % uusiutuvaa sähköä. Suosimme sähkön hankinnassa kotimaista bio- ja vesivoimaa, tuulivoimaa unohtamatta.

Mittaaminen ja kehittäminen

Hyvä työ hiilineutraaliuden eteen lähtee kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta. Hiilivuomittauksilla tutkitaan peltojen ja eri kasvustojen hiilensidontaa pilottitiloilla kasvukauden aikana. Kasvatamme näin ymmärrystä viljelytekniikan ja kasvukauden vaikutuksista paikalliseen hiilensidontaan yhdessä Vaisalan ja Datasensen kanssa. Hiilijalanjäljen arvioinnissa käytetään Biocoden digitaalisia työkaluja, jotka laskevat tilan hiilijalanjäljen yksityiskohtaisesti ja auttavat ymmärtämään päästöjen lähteitä.
Satelliittidatan avulla viljelijät voivat tarkkailla peltojensa kasvukuntoa ja optimoida ravinteiden käyttöä. Vesistöjen rehevöitymistä ehkäistään täsmälannoittamalla vain sen verran kuin on tarvetta. Myös säätilojen muutoksia voidaan ennakoida satelliittipalvelulla. Peltojen typenottoa tutkitaan kasvustomittauksilla yhteistyössä Yaran kanssa. Mahdollisia ravinnepuutoksia selvitetään Megalab-kasvustonäytteillä.

Ilmastokoulutukset

IImastokoulutukset viljelijöille ovat tärkeä osa vastuullisuustyötämme ja osa Zero Carbon -ilmastosuunnitelmaamme. Koulutuksissa tarjoamme alan tuoreinta tietoa yhdessä kumppaneidemme kanssa. Koulutusteemoihin lukeutuvat mm. hiiliviljelyä ja hiilijalanjälkeä, rehevöitymisen ehkäisemistä, luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia käsittelevät teemat.

Suomalainen liha on ympäristönäkökulmasta vastuullinen valinta. Teemme työtä ympäristön eteen ketjun joka vaiheessa ja lisäksi Suomen ilmasto mahdollistaa meille asioita, joita muualla maailmassa ei ole: vähäinen kemikaalien- ja torjunta-aineiden käyttö pelloilla, lähialueiden viljan hyödyntäminen eläinten ruokinnassa, hiiltä tehokkaasti sitova nurmi osana nautojen rehua sekä runsaat puhtaat vesivarannot.

Lihantuotantoa ympäristöä kunnioittaen

Suosimme sähkön hankinnassa suomalaista bio- ja vesivoimaa.

Rypsiporsaan proteiinilähteenä on kotimaisen viljan lisäksi kotimainen rypsi, härkäpapu ja herne.

Olemme sitoutuneet vastuullisen soijan käyttöön helmikuusta 2017 lähtien.

Teemme jatkuvasti töitä koko ketjussa ympäristöasioiden eteen.

Tuleva maatilan isäntä Kalle Murto näkee, että suomalaisesta, vastuullisesta karjankasvatuksesta ja naudanlihasta löytyy paljon myönteistä kerrottavaa.

Kuluttajan vastuu ja kierrätys

Keskimäärin kotitaloudet heitettävät ruokaa roskiin vuodessa n 24 kiloa henkeä kohden.

Kaikki HK:n palkkausmateriaalit voidaan lajitella muoveihin, kartonkeihin ja metalleihin.

Takaisin ylös